Samat oikeudet kaikille ihmisille
En ole koskaan ymmärtänyt, miksi
kirkonmiestä tai ketään muutakaan kiinnostaa, yöpyykö naapurin sedän sängyssä mies vai nainen. Sehän on täysin naapurin sedän oma asia. Tärkeintä on, että setä elää valitsemallaan tavalla, joka ei loukkaa ketään.
Onnellinen ihminen on tasapainoinen ja tuottelias. Siksikin yhteiskunnan velvollisuus on mahdollistaa onni kaikille.
Nyt eduskunnan lakivaliokunta
katsoi, ettei naapurin setä ansaitse samoja oikeuksia kuin ne, joiden makuuhuoneissa yöpyvien jalkoväleissä on keskenään erilaiset vehkeet.
Homo jääköön kummajaiseksi, joka ei pääse rakastamansa ihmisen kanssa naimisiin.
Rekisteröityä hän saa, mutta silloin seksuaalinen suuntautuminen ilmenee virallisista asiakirjoista. Elää rekisteröidyssä parisuhteessa. Terminä se
kuulostaa joltain natsi-Saksan aikaiselta luetteloinnilta.
Naapurin setä on loukkaantunut ja syystä. Lakivaliokunnan keski-ikäiset juntturat eivät pysty järkevästi perustelemaan päätöstään.
Valiokunnan puheenjohtajan Anne Holmlundin (kok.) kommentti on suorastaan ylimielinen. Näin hän vastasi Yle X:lle, kun radiokanava kysyi, miksi hän äänesti lakialoitetta vastaan:
”En oikein jaksaisi enää kommentoida tätä. Olen lakivaliokunnan puheenjohtaja
ja tein vain työtäni. Aloite ei ollut lakiteknisesti kunnossa. Näyttää siltä, että lakialoitteesta tulisi muuttaa vain pari lausetta, mutta ei se niin ole.”
Äänestäjänä kyllä toivoisin, että edustaja Holmlund vaivautuisi perustelemaan päätöksiään. Toivoisin myös, että jaksamista riittäisi paitsi kokousviinereiden syömiseen, myös lakien muuttamiseen.
Onneksi edustajat jaksoivat tehdä työnsä silloin, kun naisille myönnettiin oikeus äänestää. Silloin Suomi oli sentään etujoukoissa edistämässä ihmisten tasa-arvoa.
Samaa ei voi enää sanoa vuonna 2014, jolloin homoparit saavat avioitua monessa
muussa EU-maassa. Haluaako Suomi todella jäädä Venäjän kanssa nurkkapoteroon pelkäämään homouden kauhistusta?
Eduskunnan lakivaliokunta hylkäsi keskiviikkona kansalaisaloitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista äänin 10–6. Vastaan äänestäneet ovat syntyneet ennen vuotta 1967 ja aloitetta kannattaneet sen jälkeen.
Suhtautuminen homoihin on näköjään vahvasti sukupolvikysymys. Toivoisin, että nuoria kuunneltaisiin tässä asiassa. Nuorethan pääsääntöisesti avioituvat ja rakentavat tätä maailmaa.
Moni tasa-arvoa vastustava perustelee takapajuisuuttaan sillä, avioliittoinstituutio on miehen ja naisen välinen asia.
No niin on, kunnes laki muutetaan. Lait tulevat ihmisen kynästä, eivätkä taivaasta
annettuna. Raamattuun vetoaminen on tässä asiassa pelkkää sanahelinää.
Kantasanalla avio ei ole kristillistä taustaa. Kaisa Häkkisen Etymologisen sanakirjan mukaan (2004) avio-sanan alkuperä on kiistanalainen. Sitä on pidetty vanhana germaanisena, lakia tai normia merkitsevänä lainana.
Todennäköisemmin avio olisi johdos omaperäisestä ava-vartalosta. Tämän mukaan avioliitto olisi siis avoin, julkinen, laillinen liitto.
En tiedä, olenko tullut hulluksi, mutta
minusta kuulostaa siltä, että avioliitto kuuluisi kaikille aikuisille, tasavertaisille yhteiskunnan jäsenille.
Homoparien adoptio-oikeutta en Holmlundin tavoin edes jaksaisi sohia. Aihe yksinkertaisesti turhauttaa liikaa.
Maailmassa on niin paljon kurjuudessa eläviä lapsia, jotka voisivat homoparien adoptio-oikeuden myötä päästä rakastavaan ja turvalliseen kotiin.
Sydäntä raastaa, jos tämä mahdollisuus jätetään käyttämättä.
Mielipidettä voidaan kysyä myös
niiltä suomalaisilta, jotka ovat kasvaneet alkoholisti- tai avioeroperheessä. Oliko
siinä kaiken riidan keskellä tärkeintä,
että isällä on munat ja äidillä vako? Tuskinpa.
Onneksi eduskunnan lakivaliokunta ei ole yksinvaltias lainsäädännössä.
Kenties jo loppusyksystä kaikki kansanedustajat pääsevät ottamaan kantaa samaa sukupuolta olevien avioliitto-
oikeuteen.
Toivotaan, että talossa istuu humaania, kansaa kuuntelevaa väkeä, joka ei ole jäänyt ennakkoluulojensa vangiksi.
On muistettava, että tasa-arvoisen avioliittolain hyväksyminen aiheuttaa vain sen, että osa homopareista menee naimisiin. Laki itsessään ei muuta ketään homoksi.
katja.lamminen@
maaseuduntulevaisuus.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
