Helle kuumensi vesistöt ennätysnopeasti – Näin vesistöt lämpenevät tulevaisuudessa ja haitat kasvavat
Järvivedet ovat nyt keskimäärin 0,5–7 astetta lämpimämpiä kuin heinäkuussa yleensä.
Vilukissankin kelpaa uida helteen lämittämissä järvissä ja meressä. Suomen ympäristökeskus mittaa järvivesien lämpöä 20 senttimetrin syvyydestä. Kuva: Jaana KankaanpääHelteen seurauksena Suomessa polskitaan monin paikoin tavanomaista lämpimämmissä vesissä.
Hydrologi Sami Soosalu Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) kertoo, että järvivedet ovat keskimäärin 0,5–7 astetta lämpimämpiä kuin heinäkuussa yleensä. Lämpötilaennätyksiä ei ole kuitenkaan rikottu.
Valtaosalla mittauspisteistä järvien lämpötilaennätykset ovat olleet 26–27 asteen välillä ja pohjoisimmilla mittauspaikoilla 17,5–23 asteen välillä. Tämän kesän lämpimimmät pintavedet ovat vielä noin 2–4 C asteen päässä ennätyksistä.
”Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että lämpötilan nousu on tasaantunut, eivätkä ennätykset olisi menossa rikki”, Soosalu toteaa.
Syken mittauspisteissä lämpimintä vesi oli tiistaina Kyrönlahden Näsijärvessä, 25,2 astetta.
Poikkeuksellista on se, etteivät uimavedet ole koskaan lämmenneet yhtä äkkinäisesti näin myöhään kesällä. Tilanne johtuu viileästä alkukesästä, jonka jälkeen helteet pamahtivat päälle.
Esimerkiksi Pielaveden mittauspaikalla lämpötila nousi noin 8 astetta viikon aikana. Moista ei ole tapahtunut mittausjaksolla, joka alkaa vuodesta 1935.
50 vuoden aikana heinäkuiset pintavedet ovat lämmenneet Suomessa keskimäärin 1–2,5 astetta.
Soosalu kertoo, että maamme järvien lämpötilan arvioidaan nousevan vielä noin asteen-pari vuoteen 2050 mennessä.
Lämpeneminen johtuu ilmaston kuumenemisesta, auringon säteilyn lisääntymisestä ja jäisen ajan lyhenemisestä.
Tutkimusten mukaan järvet lämpenevät nopeammin kuin valtameret ja ilmasto.
Tuoreimmat havainnot löytyvät veden lämpötilakartalta.
Meriasiantuntija Anni Jokiniemi Ilmatieteen laitokselta kertoo, että merivesi Suomen rannikolla on paikoin keskimääräistä lämpimämpää, muttei ennätyslämmintä.
Pohjoisen Itämeren avomerialueilla pintavesi on lämmennyt noin kaksi astetta vuodesta 1980. Lämpenemisen arvioidaan jatkuvan tulevaisuudessakin. Samalla poikkeuksellisten korkeiden lämpötilojen todennäköisyys lisääntyy.
Korkeimmillaan merivesi on ollut Suomen rannikolla noin 25-asteista. Mittarit ovat kiinni poijuissa. Tiistaina Helsingin Marjaniemen uimarannalla vesi oli 24,8-asteista kaupungin oman seurannan mukaan.
Yleisesti ottaen petokalat kärsivät ja särkikalat hyötyvät lämpenemisestä.
Vesistöjen lämpeneminen muuttaa ekosysteemien toimintaa ja on kohtalokasta kylmän veden lajeille.
Sisävesiasiantuntija Satu Maaria Karjalainen Sykestä kertoo, että ilmaston lämpeneminen ja sateisuus kiihdyttävät rehevöitymistä ja levien kasvua.
Orgaanista hiiltä valuu metsistä ja pelloilta, kun maaperän lämpeneminen kiihdyttää mikrobien hajotustoimintaa. Seurauksena tummenevat vesistöt imevät itseensä lämpöä yhä hanakammin.
Noidankehä on valmis, kun lisääntynyt kasvillisuus vajoaa kuollessaan pohjaan, jossa vilkastuva mikrobitoiminta kuluttaa kaiken hapen. Muodostuu kuolleita, hapettomia pohjia.
Yleisesti ottaen lohikalat kärsivät ja särkikalat hyötyvät vesien lämpenemisestä. Eteläiset lajit siirtyvät pohjoiseen ja vieraslajit valtaavat alaa.
Uimarikaan ei viihdy sinileväpuurossa, eikä kalastaja kiitä särki- ja leväsaaliista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







