Rauha teille

Sana sunnuntaiksi

Yhtäkkiä Jeesus itse seisoi opetuslastensa keskellä ja sanoi: ”Rauha teille.” He pelästyivät suunnattomasti, sillä he luulivat näkevänsä aaveen.

Mutta Jeesus sanoi heille: ”Miksi te olette noin kauhuissanne? Miksi teidän mieleenne nousee epäilyksiä? Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani. Tässä minä olen, ei kukaan muu. Koskettakaa minua, nähkää itse. Ei aaveella ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minussa olevan.”

Näin vielä puhuessaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa. Kuitenkaan he eivät vielä tienneet, mitä uskoa, niin iloissaan ja ihmeissään he nyt olivat. Silloin Jeesus kysyi: ”Onko teillä täällä mitään syötävää?” He antoivat hänelle palan paistettua kalaa ja näkivät, kuinka hän otti sen käteensä ja söi. (Luuk. 24: 36–43)

MARKKU YLINEN

on Peräseinäjoen johtava kappalainen.

Opetuslapset ovat piilossa, ovet tiukasti lukossa. Päällimmäisenä on pelko. Miten meidän nyt käy? Ei kai meille käy samoin kuin Herrallemme, joka vangittiin ja surmattiin? Pelon keskelle saapuu yllättäen ylösnoussut Jeesus. Hämmennys valtaa nyt mielet. Mitä tämä oikein on?

Pelko ja hämmennys vaihtuivat iloksi ja ihmettelyksi. Ylösnousseen Jeesuksen kohtaaminen merkitsi muutosta. Jeesus vakuutti pelkääville ja epäileville opetuslapsilleen: Tässä minä olen, ei kukaan muu.

Juuri näinhän vanhemmat toimivat, kun pieni lapsi hätääntyy tai on peloissaan: Ei ole mitään hätää, äiti on tässä. Tutun ihmisen läsnäolo ja sanat rauhoittavat hätääntyneen mielen.

Omat pelkomme on kai meilläkin, kenellä sairauden, kenellä työn ja toimeentulon, kenellä läheisten ihmisten tai tulevaisuuden vuoksi. Jonkun elämäntilannetta kuvaa hämmennys. Elämän arvaamattomuus tai yllättävät tapahtumat sekoittavat omia suunnitelmiamme.

Keskellä omaa elämäntilannettamme me kuulemme ylösnousseen Jeesuksen sanat: Tässä minä olen, ei kukaan muu. Pelkojen ja hämmennyksen keskelle tulee kuoleman voittaja, jolla on valta vakuuttaa, ettei meidän tarvitse pelätä. Jeesus on tässä, meidän keskellämme, sinun lähelläsi ja rinnallasi.

Kunpa vain voisin ja jaksaisin luottaa siihen, että ylösnoussut Jeesus on lähelläni. Kokemukset ja tunteet ovat siihen liian vaihtelevia. Näkyyhän se Jeesuksen opetuslapsistakin. Ihmeet ja ilmestykset eivät riitä.

Evankelista Luukkaan kertomus jatkuu: Jeesus sanoi heille: ”Tätä minä tarkoitin, kun ollessani vielä teidän kanssanne puhuin teille. Kaiken sen tuli käydä toteen, mitä Mooseksen laissa, profeettojen kirjoissa ja psalmeissa on minusta kirjoitettu.”

Nyt hän avasi heidän mielensä ymmärtämään kirjoitukset. Hän sanoi heille: ”Näin on kirjoitettu. Kristuksen tuli kärsiä kuolema ja kolmantena päivänä nousta kuolleista, ja kaikille kansoille, Jerusalemista alkaen, on hänen nimessään saarnattava parannusta ja syntien anteeksiantamista.” (Luuk. 24: 44–47)

Luottamus ei synny ihmeen kokemisesta. Ei edes koskettamisesta. Se syntyy vasta Jeesuksen sanojen kuulemisesta ja siitä, kun hän avasi heidät ymmärtämään Jumalan sanan lupauksia. Vasta sitten opetuslapset käsittävät, mistä on kysymys.

Ylösnousseen Jeesuksen läsnäolo ei riipu meidän kokemuksistamme. Meidän pelkomme, hämmennyksemme tai epäilymme ei tee tyhjäksi pääsiäisen ihmettä. Yhtä vähän ilmestykset ja kokemukset ovat takeena siitä. Jumalan sana kantaa pelosta iloon, hämmennyksestä luottamukseen ja epäilystä uskoon.

Avaa artikkelin PDF