Maalle oli helppo palata
MIKKELI (MT)
Ei asuntoa missään, ei työpaikkaa. Tilanne oli jännittävä, kun nuorisotyön opettaja Mirka Lähdeniemi alkoi puolisonsa kanssa suunnitella paluuta Intian Chennaista kotimaahan.
Matkalle lähdettiin, kun puolison Henri Lähdeniemen työnantaja tarjosi työkomennusta yrityksen suunnittelutoimistoon Chennaihin.
Mirka Lähdeniemen oli pakko irtisanoutua määräaikaisesta työstä. Vuokra-asunnosta luovuttiin muuton takia.
Paluuta Mikkelin maaseudulle helpotti sukulaisten, ystävien ja tuttavien verkosto. Sukulaiset kävivät katsomassa asuntoja, joita Chennaissa saattoi vilkuilla netistä.
Kotimaan työpaikan eteen Lähdeniemi ahkeroi jo Intiassa. Hän istui ilmastoidussa huoneessa ja suoritti opettajan pätevyyteen vaadittavia tehtäviä verkossa.
Vaikka Lähdeniemi tiesi paljon Intiasta, olosuhteet yllättivät kaikin puolin.
”Olin lukenut kulttuurisokeista. Nyt pääsin itse siihen sisälle.”
Päiväsaikaan ei tehnyt mieli lähteä ulos, koska ilmasto oli niin kuuma ja kostea.
”Kävelyväyliä ei ollut, sinne vain mopojen, autojen ja lehmien sekaan, jos uskalsi.”
Kaikki kaupasta ostettu tavara piti pestä hanan alla jugurttipurkkeja myöten. Maalta tulleena Lähdeniemi kaipasi hindumaassa maitotuotteita ja lihaa, mutta vain jugurttia ja pakastekanaa oli saatavilla.
”Vatsatautia ei pystynyt välttämään, vaikka miten tein kotona ruokaa.”
Mustaa pölyä kertyi mopoista ja rikšoista niin paljon, että asunnon kaikki pinnat piti pyyhkiä vähintään joka toinen päivä.
”Ihan mahtava kokemus”, Lähdeniemi sanoo neljä vuotta paluun jälkeen.
Intia opetti joustavuutta ja pitkäjänteisyyttä.
Oma elämänpiiri avartui uuden kulttuurin keskellä. Nyt kaikkea tätä voi hyödyntää kansainvälisen nuorisotyön opetuksessa.
”Ihan ensimmäisestä ongelmasta en enää hätkähdä. Kerrankin olin yhtä sähkölaskua maksamassa koko päivän enkä saanut sitä maksettua.”
”Jos ongelma ei yhtä kautta ratkea, koetetaan toista.”
Lähdeniemet muuttivat pian paluunsa jälkeen kodikkaaseen omakotitaloon. Perheeseen kuuluu nykyään myös kaksivuotias Sonja.
Mirka Lähdeniemi ehti olla kuukauden työttömänä, kun hän sai työpaikan Mikkelistä.
”Kävi mieletön tuuri, olisi voinut käydä paljon huonommin.”
Vaikka Intiassa vierähti vain vuosi, Mirka Lähdeniemi piti tärkeänä osuuskunta Paluun jäsenyyttä.
Perustajajäsen katsoo kuuluvansa valmiusjoukkoihin, jotka auttavat tarvittaessa paluumuuttajia.
Maaseudulla on paluumuuttajille annettavaa, juurilleen palannut Lähdeniemi sanoo.
”Yhteisöllisyys on maaseudun juttu. Täällä osataan hyödyntää ihmisten kokemuksia kun kaikki joutuvat tekemään vähän kaikkea.”
Lähdeniemen mielestä on hienoa, että paluumuuttaja pystyy jo ennen Suomeen tuloa selvittämään osuuskunnan avulla koulutus- ja työmahdollisuuksia. Viranomaisten kautta asiat selviävät hitaammin.
”Paluumuuttaja pystyy myös työllistymään osuuskunnan kautta. Jokaisen ei tarvitse käydä yksin läpi sitä yrittäjäpolkua. Itsekin voin tehdä koulutukseen liittyviä keikkahommia osuuskunnan kautta.”
TARJA HALLA
Olin lukenut
kulttuurisokeista. Nyt pääsin itse
siihen sisälle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
