Nokian rajukuuri jatkuu
Suomen teollisuuden lippulaivan Nokian toimitusjohtaja Stephen Elop ilmoitti eilen rajusta saneerauksesta. Yhtiö aikoo vähentää Suomesta 3 700 työpaikkaa ja maailmanlaajuisesti enintään 10 000 työpaikkaa ensi vuoden loppuun mennessä.
Työpaikkojen vähennykset ovat jatkoa aikaisemmille supistuksille ja irtisanomisille. Edellinen iso muutos tapahtui, kun Nokia ilmoitti luopuvansa omasta ohjelmistokehityksestään ja aloittavansa yhteistyön Microsoftin kanssa.
Suomesta irtisanotaan reilu kolmannes Nokian työntekijöistä. Määrä on erittäin suuri ja se kohdistuu rankasti erityisesti Saloon.
Nokian Salon tehdas lakkautetaan ja työntekijöitä irtisanotaan 850. Se on paljon, koska Salosta on kadonnut muutamassa vuodessa jo tuhansia teollisia työpaikkoja.
Nokian huonot uutiset eivät loppuneet irtisanomisiin, vaan yhtiö antoi myös tulosvaroituksen. Nokian laite- ja palveluyksikön liikevoittoprosentti on toisella vuosineljänneksellä ennakoitua heikompi ja painuu alkuvuotta pahemmin miinukselle.
Nokia ilmoitti myös myyvänsä luksuspuhelimiin erikoistuneen Vertun ja keskittyvänsä ydinliiketoimintoihin. Nykyisellä rönsyjen karsimisvauhdilla ydinliiketoiminta on käymässä todella vähiin. Ei voi kuin toivoa Nokian Windows-puhelimille menestystä.
Nokian historia ulottuu vuoteen 1865, jolloin Fredrik Idestam perusti puuhiomon Tammerkosken rantaan. Vuosisadan vaihteen aikoihin perustettiin myös Suomen Gummitehdas ja Suomen Kaapelitehdas. Vuonna 1966 Suomen Gummitehdas ja Suomen Kaapelitehdas sulautuivat metsä- ja voimateollisuusyhtiö Nokiaan. Konsernin toimialoiksi tulivat kumi, kaapeli, metsäteollisuus, sähköntuotanto ja elektroniikka.
Myöhemmin Nokia keskittyi elektroniikkaan ja lopulta matkapuhelimiin. Vaikeuksien jälkeen yhtiö nousi maailman johtavaksi matkapuhelinten valmistajaksi. Romahdus onkin ollut yllättävän nopea ja raju.
Nokian ympärille syntyi paljon alihankintateollisuutta, mutta ne ovat joko lopettaneet toimintansa tai siirtäneet valmistusta Nokian perässä ulkomaille.
Nykyisten syvien vaikeuksien keskellä on syytä muistaa, että suurelta osin Nokian ansiosta Suomi nousi nopeasti lamasta 1990-luvulla. Yhtiön ansiosta Suomesta tuli myös yksi maailman johtavista tietoyhteiskunnista.
Nokian romahtaminen globaalista markkinajohtajasta tappio- ja supistuskierteessä olevaksi yhtiöksi osoittaa, kuinka nopeasti tilanteet saattavat vaihtua. Romahtaminen on samaa luokkaa kuin Suomen romahtaminen Euroopan Japanista keskelle syvää lamaa 1980-luvun lopulla.
Syitä Nokia romahdukseen on monia. Maailman suurimmasta alansa yhtiöstä tuli kankea ja ehkä myös liian ylpeä. Samaan aikaan kun Nokia kehitti puhelimistaan tietokoneita, kehittivät tietokoneyhtiöt tietokoneistaan puhelimia. Jälkimmäiset näyttävät onnistuneet paremmin.
Suomesta on hävinnyt paljon teollisuuden työpaikkoja. Tehtaiden sulkeminen on kansantaloudellisesti huono asia, mutta erityisen huono se on irtisanotuille ja kyseisille tehdaspaikkakunnille. Ison työantajan katoaminen korostaa monipuolisen elinkeinorakenteen merkitystä.
Suurissa yrityksissä on pitkään korostettu keskittymistä ydinliiketoimintaan ja isot monialayritykset ovat käyneet vähiin.
Voisiko ajatusta muuttaa samanlaiseksi kuin alihankintayrityksissäkin? Ei pidä olla liian riippuvainen yhdestä tuotteesta tai asiakkaasta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
