Lähipiirin äänekäs vaikuttaja voi riittää kylvämään epäluulon – moni lapsi jätetään Suomessakin kokonaan rokottamatta

THL on alkanut kouluttaa terveydenhoitajia ja lääkäreitä siihen, miten osata avoimin mielin kuunnella vanhempia ja vastata heidän huoliinsa, jos vanhemmat epäröivät lastensa rokotuttamista. Kuvituskuva arkistosta.  Kuva: MIKKO STIG / LEHTIKUVA

Yhä useampi vanhempi jättää Suomessa pikkulapsensa kokonaan ilman rokotteiden antamaa suojaa. Vuonna 2023 syntyneistä lapsista 2,2 prosenttia on täysin rokottamattomia, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreista tilastoista. Lukema on erityisen korkea Ahvenanmaalla, jossa 5,2 prosenttia ikäluokan lapsista ei ole saanut yhtään rokotetta.

Rokotuskattavuus on meillä kaikkiaan yhä korkealla tasolla, mutta rokotuksitta jäävien osuus on kasvanut viime vuodet.

Rokotusinnossa on isoja eroja eri puolilla maata. Itä-Uudenmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueillakin rokottamattomien lasten osuus on kasvussa ja nyt yli kolme prosenttia. Pohjois-Savon, Kainuun ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla täysin rokottamattomien osuus taas on edelleen yhden prosentin luokkaa.

Kuinka huolestuttava tilanne on?

”Jos jollain alueella useiden vuosien ajan yhä suurempi osuus lapsista on jäänyt rokottamatta, niin kyllä silloin on syytä huoleen”, vastaa johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä.

Myös suhtautuminen eri rokotteisiin vaihtelee. Kaikkein nihkeimmät asenteet kohdistuvat tuhkarokolta suojautumiseen. Vastahankaa ovat ruokkineet mm. Yhdysvalloissa velloneet väitteet rokotteen yhteydestä autismiin, vaikka tämä yhteys on kumottu useissa tieteellisissä tutkimuksissa.

”Meille on kentältä kantautunut, että sekin vaikuttaa. Vanhemmat ovat sanoneet, että emme ota tätä rokotetta, kun tästä tulee kaikenlaisia ongelmia”, Kontio sanoo.

Usein riittää, että lähialueella tai omassa tiiviissä yhteisössä on äänekäs vaikuttaja, jonka puheet saavat vanhemmat epäilemään tai vastustamaan rokotuksia.

Tuhkarokolta, sikotaudilta, vihurirokolta ja vesirokolta suojaavan MPRV-yhdistelmärokotteen kattavuus on laskenut jo kolmena vuonna peräkkäin. Rokotus annetaan kuusivuotiaana. Vuonna 2018 syntyneillä rokotteen kattavuus on nyt 92 prosenttia.

Tuhkarokko tarttuu erittäin helposti. Rokotuksen kattavuuden tulisi olla vähintään 95 prosenttia, jotta mahdolliset yksittäiset tautitapaukset eivät johtaisi epidemioihin.

Tuhkarokkoa ilmenee Suomessa enää yksittäisinä tapauksina. Vuonna 2024 tartuntoja todettiin kaksi. Molemmat sairastuneet olivat rokottamattomia ja olivat saaneet tartunnan synnyinmaassaan ulkomailla.

”Vaikka meille tulee tautitapauksia tuontitavarana matkoilta, tauti ei lähde leviämään. Se kertoo, että meillä on hyvä laumasuoja”, Kontio sanoo.

Ns. viitosrokotteen kattavuus taas on koko maassa yhä erittäin korkea. Rokote suojaa kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-bakteerin aiheuttamilta vakavilta infektioilta kuten aivokalvontulehdukselta.

Osa vanhemmista ei pidä lapsen ripulia niin vakavana, että rota-rokote välttämättä otettaisiin. Tai jos ensimmäisestä annoksesta on koitunut vatsavaivoja, jätetään seuraava annos ottamatta. Jotkut pitävät myös vesirokkorokotetta turhana, vaikka se estäisi aikuisena hyvin vyöruusuakin.

THL on Kontion mukaan aloittamassa hanketta, jossa tarkemmin käytäisiin läpi sekä alueellisia että väestöryhmittäisiä eroja rokottautumisessa.

THL on myös alkanut kouluttaa terveydenhoitajia ja lääkäreitä siihen, miten osata avoimin mielin kuunnella vanhempia ja vastata heidän huoliinsa, jos vanhemmat epäröivät lastensa rokotuttamista.

”Äänensävylläkin voi olla merkitystä”, Kontio kuvaa.

Tärkeää olisi, että myös käytännön järjestelyt toimisivat: neuvola-aikoja olisi tarjolla, rokotukseen olisi helppo tulla ja vastaanotolla olisi aikaa keskustelulle.