Venäjä käyttää myös ruokaa aseena: Ukrainassa jumissa miljoonia tonneja vanhan sadon viljaa – kriisin pahin vaihe on vielä edessä

Ukrainalaiset viljelijät täyttävät kylvökonetta kauran siemenillä Kiovan itäpuolella. Merkittävä osa kevätkelvöistä jäi Ukrainassa tekemättä Venäjän hyökkäyksen vuoksi. Kuva: Genya Savilov

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttamassa maailmanlaajuisen ruokakriisin, joka iskee erityisesti Pohjois- ja Itä-Afrikkaan. Nämä alueet ovat riippuvaisia Venäjältä ja Ukrainasta tulevasta viljasta, erityisesti vehnästä.

”Meillä voi olla edessä nälkäkriisi, jollaista emme ole vielä tähän mennessä nähneet”, YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman (WFP) toimitusjohtaja David Beasley varoittaa.

Venäjän ja Ukrainan osuus koko maailman vehnän ja ohran viennistä on noin 30 prosenttia. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioi, että Ukraina pystyy sodan vuoksi tuottamaan tänä vuonna vain noin kolmanneksen viime vuoden 106,4 miljoonan tonnin vilja- ja öljykasvisadostaan.

Loka–marraskuussa kylvettyä talviviljaa ei ole päästy sodan, työvoimapulan ja polttoainepulan vuoksi korjaamaan. Kevätviljasta iso osa jää kylvämättä osin samoista syistä ja osin siemen- ja lannoitepulan vuoksi.

Jos sota jatkuu pitkään, samanlainen kierre on edessä ensi vuonna. Samaan aikaan USA:n keskilännessä kuivuuden pelätään vievän ison osan kuluvan vuoden viljasadosta. Myös se nostaa viljan maailmanmarkkinahintoja.

Vehnän tonnihinta on vuodessa kaksinkertaistunut.

Vaikka sato Ukrainassa pystyttäisiin joiltain osin pelastamaan, maataloustuotteiden vienti on jo nyt käytännössä pysähdyksissä. Ukraina vei ennen sotaa noin viisi miljoonaa tonnia maataloustuotteita kuukaudessa. Nyt määrä on romahtanut puoleen miljoonaan tonniin.

Vuoden 2021 vientiin tarkoitetusta sadosta jopa yli 30 miljoonaa tonnia on Ukrainan maatalousministeriön arvion mukaan jumissa, satamissa, laivoissa ja varastoissa.

Valtaosa Ukrainan maataloustuotteista on viety Mustanmeren ja Azovinmeren satamien, kuten Mariupolin, Hersonin, Berdjanskin ja Odessan, kautta. Nyt ne ovat käytännössä kaikki joko Venäjän miehityksen tai saarron vuoksi suljettuina.

Venäjä käyttää ruokaa häikäilemättä aseena vaikeuttamalla Ukrainan maataloustuotantoa ja maataloustuotteiden vientiä. Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja ja entinen presidentti Dmitri Medvedev on nimittänyt ruokaa maan ”hiljaiseksi aseeksi”.

Ukraina on yrittänyt viedä viljaa maanteitse ja rautateitä pitkin Romaniaan, Constantan satamaan. Vasta muutama päivä sitten Constantasta saatiin liikkeelle sodan alkamisen jälkeen ensimmäinen 70000 tonnin lasti ukrainalaista maissia.

Vientilukkoa pyritään avaamaan myös esimerkiksi Puolan kautta junilla ja rekoilla. Kuljetuskapasiteetista on kuitenkin pulaa sekä Ukrainassa että naapurimaissa.

EU:ssa kiistellään nyt keinoista, joilla unioni voisi helpottaa tilannetta. Vihreän kehityksen ohjelmasta eli Green Dealistä vastaava komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans pitää tiukasti kiinni ilmaston- ja ympäristönsuojeluun liittyvästä maataloustuotannon rajoittamisesta.

Timmermans on viestipalvelu Twitterissä antanut ymmärtää, että viljakasvien käyttöä rehuna olisi mahdollista rajoittaa mutta ei näe mitään syytä joustaa Green Dealin tavoitteista.

Euroopan maataloustuottajien etujärjestön Copa-Cogecan puheenjohtaja Christiane Lambert oli viime viikolla järjestön puheenjohtajiston kokouksen jälkeen pöyristynyt Timmermansin näkemyksistä.

”Hän ei tunne faktoja ja se, mitä hän sanoo, on sekä epäinhimillistä että egoistista”, Lambert moitti. Hänen mielestään ensi vuonna voimaan tulevaa EU:n cap-maatalouspolitiikkaa pitää säätää vastamaan muuttunutta maailmantilannetta niin, että tuotantomääriä voidaan kasvattaa.

Komissio ja jäsenmaiden tuottajat vääntävät lisäksi siitä, pitäisikö viljelykasvien käyttöä biopolttoaineiden raaka-aineena vähentää. Copa-Cogegan Lambert pitää ajatusta huonona. Hän muistuttaa, että EU:ssa vain kaksi–kolme prosenttia viljelyalasta käytetään biopolttoaineiden raaka-aineiden tuottamiseen ja toisaalta tilojen tuottamalla biokaasulla pystytään vähentämään jäsenmaiden riippuvuutta venäläisestä energiasta.