Tiilikainen vaatii ryhtiliikettä EU:lta

“Kiertotalous ei saisi olla ylätason puhetta, vaan pitäisi oivaltaa, mitä se tarkoittaa tilatasolla”, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo. Juha Roininen Kuva: Viestilehtien arkisto

Bryssel (MT)

Suomi ja Euroopan komissio ovat samaa mieltä siitä, että maatalouden sääntelyä ja byrokratiaa täytyy purkaa.

Maatalouskomissaari Phil Hogan on luvannut selkeitä ehdotuksia lomien jälkeen syksyllä, mutta helppoa hallinnon keventäminen ei ole.

"Siitä on puhuttu pitkään, mutta mitä monimutkaisempia tukijärjestelmiä EU:ssa rakennetaan, sitä suurempi on byrokratia", maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoo.

Ministerin mukaan Suomi on toimittanut purkuehdotuksensa jo aikoja sitten ja nyt on komission vuoro tehdä päätöksiä.

"Koko järjestelmän järjellisyyden rajat on saavutettu. Niin komission, jäsenmaiden, parlamentin kuin tilintarkastajien tulisi tehdä ryhtiliike. Ruuan tuottaminen kaikkialla Euroopassa ei voi vaatia näin monimutkaista järjestelmää", Tiilikainen sanoo.

Yksi keskeinen viljelijöitä Suomessa hiertävä ongelma ovat muuttuvat peltoalat. Se on osin tekninen ongelma, mutta Tiilikaisen mukaan myös poliittinen.

"Poliitikot päättävät esimerkiksi, minkälaiset virhemarginaalit sallitaan. Vaaditaanko aarin vai viiden aarin tarkkuutta. Se alkaa vaikuttaa käytännössä."

Hallitusohjelmassa Suomen EU-politiikan tavoitteena on lisätä talouden kasvua ja työpaikkoja.

Maatalousministeri edistää niitä EU:ssa esimerkiksi kiertotalouden avulla.

"Esimerkiksi ravinnekierrätyksestä voidaan saada uutta liiketoimintaa. Samalla kun ympäristökuormaa alennetaan, niin toivottavasti saadaan maatalouden tuotantopanosten käyttöä tehostettua ja kenties uutta bisnestä esimerkiksi eloperäisten lannoitteiden käyttöön."

Lisäksi tuhkaa voisi käyttää paremmin metsän lannoitukseen sekä teollisuuden kuitujätteitä peltojen multavuuden, viljavuuden ja vesitalouden parantamiseen.

Komissio valmistelee parhaillaan kiertotaloudesta toimintaohjelmaa.

"Komissaari Jyrki Kataisen kanssa kiertotalous nousi esille. Suomessa se on nostettu biotalouden rinnalle hallituksen strategiseksi tavoitteeksi."

Maatalouden ja ympäristön edut voivat mennä ristiin, Tiilikainen myöntää.

"Esimerkiksi siinä, miten ilmastopolitiikka suhtautuu maatalouteen ja metsätalouteen. Konkreettinen esimerkki on ammoniakkipäästöjen rajoittaminen."

Ammoniakkipäästöjen vähentäminen pyrkii parantamaan ilman laatua, mutta käytännön työn tekevät maatilat.

"Kyse on pitkälti lannan käsittelystä ja varastoinnista. Kun lantaa levitetään pelloille, niin se mullataan mahdollisimman nopeasti, jotta haihduntaa tulee vähemmän. Hyvä että maatalous- ja ympäristöministerinä näen ne molemmat puolet."

Viime viikon ministerikokouksessa Ranska esitti, että pellot voisivat sitoa nykyistä enemmän hiilidioksidia. Suomessa se Tiilikaisen mukaan tarkoittaa pohdintaa siitä, miten metsän kasvua voidaan käyttää hiilinieluna.

Hoganin suuria tavoitteita on maataloustuottajien aseman parantaminen kaupan kuristuksessa.

Kaupan vahva asema on ongelma monessa EU-maassa.

Toukokuussa seitsemän jäsenmaata allekirjoitti tuottajan aseman parantamista vaativan vetoomuksen.

Ryhmän mukaan vapaaehtoiset järjestelmät eivät riitä vaan EU:n täytyy lakien avulla taata pienemmälle osapuolelle reilu asema.

Suomi ei ole vetoomusta allekirjoittanut.

"Tähän en ole ehtinyt paneutua millään tavalla, en osaa sanoa", Tiilikainen vastaa kysymykseen, aikooko Suomi allekirjoittaa.

Aloite on esitelty ministerineuvostossa 16. kesäkuuta.Silloin kolme maata lisää allekirjoitti vetoomuksen.

Vetoomus on poliittinen kannanotto, jota Hogan voi käyttää selkänojana komissiossa. Sen avulla Hogan voi osoittaa, että jäsenmaissa kaupan vahva asema koetaan ongelmana.

Aimo Vainio

Avaa artikkelin PDF