Edunvalvonnan näkökulmasta nyt eletään parasta vuotta veteraanitoiminnan historiassa – ”Kun mennään 94-vuotiaan veteraanin kotiin, hommassa on muitakin värejä kuin purppuraa"
Sakari Martimo aloitti tammikuussa Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtajana. Rintamalisän korotuksen jälkeen edunvalvonnan painopiste siirtyy veteraanien puolisoihin ja erityisesti leskiin.
Suomen Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtajan Sakari Martimon mukaan veteraanien keski-ikä on jo kunnioitettavat 94 vuotta. Kuva: Sanne KatainenKelan tekemän ennusteen perusteella viimeinen sotaveteraani nukkuu pois vuonna 2036. Suomen Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtajan Sakari Martimon mukaan viimeinen veteraani on todennäköisesti nainen, ja hän asuu Etelä-Suomessa.
”Vuosi 2036 on yllättävän kaukana ja senkin jälkeen on yhä veteraanien leskiä elossa. Meillä on tästä päivästä lähtien vielä parikymmentä vuotta tukityötä edessä”, Martimo sanoo.
Eduskuntaryhmät sopivat tässä kuussa, että sotaveteraanien rintamalisää korotetaan nykyisestä 50 eurosta 125 euroon kuukaudessa. Kysymyksessä on historian suurin korotus rintamalisään.
Marraskuusta lähtien jokainen rintamaveteraani on saanut myös kotona asumista tukevat palvelut, kuten aterian ja siivouksen, ilmaiseksi.
Tuki perustuu henkilökohtaiseen palvelutarvekartoitukseen. Sotaveteraaniliitto haluaa varmistaa, että kotipalvelut toimivat yhtä hyvin kaikissa kunnissa Utsjoesta Hankoon.
”Edunvalvonnan näkökulmasta tämä on ollut paras vuosi veteraanitoiminnan historiassa. Sotaveteraanien brändi on hyvä. Veteraaneja pidetään kunniakansalaisina, kun vielä 1960- ja 1970-luvulla kysyttiin, mitäs lähditte sotaan”, Martimo muistuttaa.
Sotaveteraanien keski-ikä on jo kunnioitettavat 94 vuotta, ja sen ikäisillä ihmisillä on kaikenlaista vaivaa. Sotiin osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista. Marraskuussa 2019 veteraaneja on vielä joukossamme noin 8 500.
”Kun mennään 94-vuotiaan veteraanin kotiin, hommassa on muitakin värejä kuin purppuraa. Veteraanit eivät ole enää kunnoltaan kolmiloikkaajia”, Martimo toteaa.
Rintamalisän korotuksen jälkeen Sotaveteraaniliiton edunvalvonnan painopiste siirtyy veteraanien puolisoihin ja erityisesti leskiin. Martimon mukaan puoliso pääsee nauttimaan myös rintamaveteraanin kotiin vietävistä palveluista.
”Esimerkiksi ruoka-annokset ovat yleensä niin isoja, että niistä riittää reilusti syötävää kahdelle ihmiselle, eikä taloakaan siivota puoliksi. Sitten kun veteraani nukkuu viereltä pois, leski jää lehdelle soittelemaan omalla pienellä eläkkeellään”, Martimo sanoo.
Sotaveteraaniliitto pyrkii siihen, että jatkossa myös rintamaveteraanien leskillä olisi oikeus ainakin joihinkin kotiin vietäviin palveluihin. Martimon mukaan sotaveteraanien puolisoita ja leskiä on vielä elossa arviolta 20 000.
Sotaveteraanien ja heidän leskiensä alueellinen jakauma seuraa yleistä väestökehitystä.
Lapissa asuu kuitenkin väkilukuun suhteutettuna paljon naisveteraaneja. Tämä selittyy suurelta osin saksalaisia vastaan 1944–1945 käydyllä Lapin sodalla ja siihen liittyvällä karjan evakuoimisella.
”Ennen kuin Lapin sota syttyi, karja ajettiin etelään pois sodan jaloista. Tehtävä annettiin kouluikäisille pojille ja tytöille. Karjanajajat saivat rintamatunnuksen, koska he työskentelivät puolustusvoimien palveluksessa operaatioalueella”, Martimo kertoo.
Talvisodan alkamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 80 vuotta. Sota syttyi Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen 30.11.1939 ilman sodanjulistusta.
Talvisotaan osallistuneita veteraaneja on vielä elossa noin tuhat henkeä, Martimo arvioi. Kun mukaan lasketaan Lapin sodan karjanajajat, nuorimmat toiseen maailmansotaan osallistuneet suomalaiset veteraanit ovat syntyneet 1930-luvun puolella.
”1925 syntyneet olivat viimeinen ikäluokka, joka kokonaisuudessa koulutettiin ja käskettiin rintamalle. Myös 1926 syntyneiden ikäluokka koulutettiin, mutta heistä suurin osa ei enää ehtinyt rintamalle.”
Martimon mukaan monet kuvittelevat, että nainen sodassa tarkoittaa automaattisesti lottaa. Todellisuudessa suurin osa sotiin osallistuneesta 100 000 suomalaisesta naisesta palveli esimerkiksi sotilaskodeissa ja kenttäsairaaloissa ilman lotta-tunnusta.
Sotaveteraaniliiton viime keväänä tekemän tutkimuksen perusteella noin 20 prosenttia veteraaneista asuu hoiva- ja hoitokodeissa, ja vajaat 80 prosenttia kotona.
”Sodan kokeneet tervaskannot tulevat toimeen aika pienellä, eivätkä ole heti ensimmäisenä valittamassa."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
