Pusta on hevosenja patikoijan paratiisi
György Dénes johdattaa ratsastajat parin tunnin retkelle pustalle. Pentti Väistö Kuva: Viestilehtien arkistoÚJLENGYEL, UNKARI
Hevostenhoitaja Levente Beczédi kiristää satulavyöt ja tarkistaa, että kunkin ratsastajan jalustinhihnan pituus on sopiva. Sitten ratsukot ovat valmiita parin tunnin retkelle Unkarin pustalla.
Ryhmän johtoon asettuu György Dénes. Hevoset tottelevat kuin itsestään, kun Dénes sanoo suomeksi ”ravia” tai ”laukkaa”. Hiekka pöllyää ja avaraa aroa riittää silmänkantamattomiin.
Eero Paakkolan ja hänen vaimonsa Katalin Mucsin omistama Akác-tanya on alueensa johtava maatilamatkailualan yritys Újlengyelissä Budapestista noin 50 kilometriä etelään.
Vakituisia työntekijöitä on omistajapariskunnan lisäksi viisi. Apuna toimii suomalaisia työharjoittelijoita eri ammatti- ja maatalousoppilaitoksista.
Ympärillä on Unkarin toiseksi suurimmat akaasiametsät, yhteensä 17 000 hehtaaria.
Metsät omistaa valtio, mutta ratsastajat saavat liikkua niissä jokseenkin vapaasti, metsästyskausia lukuun ottamatta.
”Hevosille pehmeä aromaa on kuin paratiisi, niitä ei tarvitse edes kengittää”, Katalin Mucsi sanoo istahtaessaan ratsastajien kanssa yhdessä lounaalle.
Akác-tanyan tallit sijaitsevat 8 kilometrin päässä pääkartanolta Pusztavacissa, Unkarin maantieteellisessä keskipisteessä.
Hevosia tilalla on yli 30, valtaosa lipizzahevosista ja lämminverisistä polveutuvia unkarinpuoliverisiä.
Pusztavacissa hevoset elävät oikeaa hevosen elämää: turvallisesti laumassa ja itse luomassaan arvojärjestyksessä. Aidattua laidunta on niiden käytössä peräti 70 hehtaaria.
Újlengyel kuuluu 13 kunnan maaseutualueeseen, jota kutsutaan Felsö-Homokhátságiksi. Akaasian lisäksi alueella on tammi- ja haapalehtoja.
Valtavilla pelloilla kasvatetaan vehnää, maissia, ruisvehnää eli tritikalia sekä auringonkukkaa. Myös viiniä viljellään, sillä köynnösten juuret pystyvät kaivautumaan syvälle maahan. Koskematonta, alkuperäistä pustaa ei juuri ole.
”Kuivuus on täällä kirous ja lahja. Se sanelee, mitä täällä voi kasvattaa”, alueen kehittämisyhdistyksen vetäjänä toimiva Katalin Mucsi sanoo.
Akác-tanya on tullut tutuksi monelle suomalaisratsastajalle 15 toimintavuotensa aikana. Hevostila siitä tuli vahingossa.
Eero Paakkola ja hänen kaksi liikemiesystäväänsä pitivät Pusztavacissa aluksi strutsifarmia. Tila toimi valtiolta vuokratulla maalla, eikä varmuutta sopimuksen jatkosta ollut sosialismista kapitalistiseen järjestelmään totuttelevassa Unkarissa.
”Sitten ostin hevosen eräälle tuttavalleni 60-vuotislahjaksi, ja samassa kaupassa minulle tuli toinenkin hevonen. Tuttavamme ehdottivat, että tännehän voisi tuoda ratsastajia Suomesta”, Paakkola muistelee.
Ratsastuksen lisäksi Akác-tanya järjestää erilaisia perhejuhlia sekä teema- ja erikoismatkoja esimerkiksi metsästyksestä, mehiläisten hoidosta, viineistä tai vaikkapa makkaran tai kotiviinan valmistuksesta kiinnostuneille.
Majoitustilat on 60 hengelle, saunoja kolme erilaista ja katetulla terassilla leivinuuni, jossa on paistettu unkarilaisherkkujen lisäksi ruisleipää ja karjalanpiirakoita.
”Ja pustalla pystyy huonokuntoisempikin liikkumaan, vaikkapa patikoimaan tai pyöräilemään”, Katalin Mucsi muistuttaa.
Uusinta uutta ovat lähinnä eläkeläisille markkinoitavat, ympärivuotiseen asumiseen soveltuvat huoneistot, joista kuusi on jo valmiina Akác-tanyan vieressä sijaitsevalla tontilla.
Toissa keväänä valmistuneessa rivitalossa asuu kaksi suomalaispariskuntaa vakituisesti, kolme muutakin huoneistoa on jo myyty.
”Jos kauppa käy, voimme aloittaa uusien talojen rakentamisen milloin tahansa, kolmelle talolle on rakennusluvat jo valmiina”, Eero Paakkola sanoo.
TUULA KOPONEN
PENTTI VÄISTÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
