Mobiili puskee vauhdilla porotalouteen
”Poromerkit löytyvät jo mobiililaitteista, jatkossa poropuolen tieto löytyy verkosta”, kertoo lehtori Seija Knuutila Lapin ammattiopistosta. Kuvassa ovat myös ammattiopiston opiskelijat Mikael Guttorm ja Teppo Mustonen sekä opettaja Rainer Rajahalme. Kari Lindholm Kuva: Viestilehtien arkistoROVANIEMI
Lapin ammattiopisto ja Paliskuntain yhdistys haluavat nostaa vanhanaikaisena pidetyn poroelinkeinon uuteen kukoistukseen sähköisen mobiilimaailman keinoin.
”Tavoitteenamme on tuoda mobiilimaailma porotalouden opetukseen, oppimiseen, neuvontaan ja alan kehittämiseen”, sanoo Lapin ammattiopiston lehtori Seija Knuutila Rovaniemeltä.
Jatkossa digitaalista tietoa voidaan yhdistää todelliseen tilanteeseen vaikkapa ammattiopiston porotarhalla.
Meneillään on porotalouden sähköisiä sovellutuksia kehittävän i Poro -hankkeen esiselvitys.
Hanke käynnistyy ensi keväänä.
”Haluamme kehittää sähköisiä juttuja poroelinkeinossa pitääksemme alan mukana kehityksessä, jotta saisimme nuoret jäämään elinkeinon pariin”, kertoo Paliskuntain yhdistyksen toimistopäällikkö Matti Särkelä Rovaniemeltä.
”Ettei se jäkälikkö aidan takana olisikaan välttämättä houkuttelevampi.”
Yhdistyksen tavoitteena on, että poromiehet katselevat alan neuvojien vinkit tulevaisuudessa Youtuben sivuilta.
Videoklippejä voidaan tehdä matalan kynnyksen menetelmällä, jolloin kuvaukset ja editointi tehdään valmiiksi tabletilla eli sormitietokoneella.
”Mobiilisovellukset tekevät sen helpoksi. Porotalousneuvontaa läytyy avoimesta verkosta jossakin vaiheessa.”
Ammattiopiston QR-koodatun oppimisradan linkit vievät käyttäjät tabletin tai älypuhelimen ruudulle avautuvaan videoklippiin.
”Siinä kerrotaan vaikkapa poron talviruokinnasta. Ruudulle avautuvasta valokuvasarjasta, voidaan esitellä esimerkiksi porojen juoma-astiat”, Knuutila kertoo.
Porotilamatkailuyrityksessä voidaan tehdä turistikierroksia samalla menetelmällä.
”Tulevaisuudessa voimme laatia check-in-tapahtumia, joissa jätetään käyntitietoja ja omia merkintöjä paikkoihin”, Knuutila selvittää.
Särkelä sanoo, että Paliskuntain yhdistys avasi Poronetin kaksi viikkoa ennen kuin Reppu-palvelu aukesi viljelijöille.
”Siitä on yli kymmenen vuotta aikaa. Siinä ajassa poromiehistä on tullut hakkereita. Huonot yhteydet ovat edelleen suurin este sovellutusten hyödyntämisessä.”
Särkelän mielestä valtion tulisi kyntää tietopellot nopeasti siihen kuntoon, jotta yritykset pääsisivät kylvämään niihin sovelluksia.
”On huono, jos päättäjät luottavat operaattoreiden tekevän laajakaistayhteydet syrjäseuduille. Se on julkisen vallan tehtävä siinä, missä maantiet, rautatiet ja vesiväylätkin.”
”Jos yhteydet toimisivat, kilometrikorvauksia ja polttomoottorin käyttöä voisi todella vähentää ainakin virkamiehiltä”, Särkelä sanoo.
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
