MTK:n johtokuntapaikoista tullee äänestys
MTK:n valtuuskunta valitsee ensi viikon kokouksessaan MTK:n johtokunnan kolme puheenjohtajaa ja kaksi muuta jäsentä.
Erovuorossa ovat puheenjohtajat Juha Marttila Simosta, Mauno Ylinen Kauhavalta ja Markus Eerola Hyvinkäältä sekä johtokunnan jäsenet Kati Partanen Iisalmesta ja Matti Seitsonen Kouvolasta.
Kaikki erovuoroiset ovat ilmoittaneet olevansa valmiit jatkamaan seuraavankin kolmivuotiskauden. Vastaehdokas on tällä tietoa tulossa ainakin Markus Eerolalle: MTK-Satakunnan johtokunta on päättänyt esittää, että johtokunnan kolmanneksi puheenjohtajaksi valitaan Pertti Hakanen Sastamalasta.
Lopullisesti ehdokkaat asetetaan valtuuskunnan kokouksessa. Vain valtuuskunnan jäsenellä on oikeus esittää ehdokkaita vaaliin. Käytännössä liiton päättämä esitys tulee käsittelyyn, koska liiton puheenjohtaja on automaattisesti valtuuskunnan jäsen.
Marttila on ollut johtokunnan ensimmäinen puheenjohtaja ja Ylinen toinen puheenjohtaja vuodesta 2009. Eerola, Partanen ja Seitsonen aloittivat ensimmäisen kolmivuotiskautensa 2011.
Hakanen on ollut johtokunnan jäsen vuodesta 2012. Jos hänet valitaan puheenjohtajistoon, valtuuskunta saa täytettäväksi myös hänen nykyisen paikkansa jäljellä olevaksi kaudeksi.
MTK:n kolmanneksi puheenjohtajaksi on yleensä valittu kokoomusta lähellä oleva kasvinviljelijä – kuten Eerola – joskaan sitä ei ole erikseen sovittu. Hakanen on keskustalainen porsastuottaja ja kasvinviljelijä. Toisaalta kokoomuksen ja viljanviljelijöiden asema MTK:ssa vahvistui keväällä, kun Tommi Lunttila valittiin valtuuskunnan puheenjohtajaksi.
MTK:n valtuuskunta kokoontuu ensi viikon tiistaina ja keskiviikkona Espoossa. Valtuuskunta on maa- ja metsätaloustuottajajärjestön ylin päättävä elin.
Syyskokouksen sääntömääräisiä asioita ovat vaalien lisäksi MTK:n toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen.
Valtuuskunnan kokouksen suurin asia on järjestöuudistus. Ensimmäiseen käsittelyyn tulee ehdotus sääntöjen muuttamisesta niin, että metsänhoitoyhdistyksille tarjotaan mahdollisuutta liittyä MTK:n jäseneksi. Metsänhoitoyhdistykset päättävät sen jälkeen itse omassa aikataulussaan, liittyvätkö ne MTK:hon.
Metsänhoitoyhdistyksien jäsenyysmahdollisuuden tavoitteena on vahvistaa maa- ja metsätaloustuottajajärjestön edunvalvontaa. Metsänhoitoyhdistykset voivat puolestaan tehostaa jäsenhankintaansa tarjoamalla jäsenilleen myös MTK:n jäsenetuja ja -palveluja.
Sääntöjen muutos vaatii ensimmäisessä käsittelyssä kahden kolmasosan enemmistön. Lisäksi tarvitaan ensi vuonna toinen käsittely.
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
