Viiriäinen pesiKauhajoen Kainastolla
Kauhajoen Kainastolla tavattiin syyskuussa viiriäispoikue, jossa oli ainakin neljä poikasta, Luonnon- ja riistanhoitosäätiö kertoo.
Edellisen kerran tämä lintulaji on todistettavasti pesinyt Suomessa vuonna 1976. Koko 1900-luvulta pesä- ja poikuelöytöjä on vain kuusi.
Viiriäinen (Coturnix coturnix) on pienikokoinen ruskea fasaanin sukuinen kanalintu. Se painaa vain 70–155 grammaa.
Uroksen ääni on kolmitavuinen byt-by-byt.
Laji on piilotteleva. Itse lintua ja sen pesää on erittäin vaikea löytää. Siksi säätiö arvioi, että pesintöjä on voinut lähivuosina olla useampiakin.
Laulavia koiraita on viime vuosina tavattu Suomessa 50–300. Määrä on lisääntynyt.
Viiriäinen talvehtii Afrikassa, ja pesii ennen muuttoa siellä. Naaraat jäävät hautomaan ja koiraat suuntaavat Eurooppaan.
Naaraat saapuvat perässä ja pesivät usein uudelleen Euroopassa.
Nuoret linnut ovat sukukypsiä jo 40–50 vuorokauden ikäisinä. Ne saattavat vartuttuaan ja Eurooppaan muutettuaan pesiä jo syntymävuotenaan.
Kainaston parvi löytyi kanakoiran avulla. Parhailla peltoriista-alueilla kanakoiria käytetään paljon metsästyksessä. Siksi säätiö arvelee, että muutkin poikueet löytyisivät, jos niitä olisi.
Luonnon- ja riistanhoitosäätiö pitää poikuelöytöä ainutlaatuisena 2000-luvulla.
Kainastolla tehty pitkäjänteinen työ peltoriistan hyväksi on säätiön mukaan hyödyttänyt myös viiriäistä. Peltoriistan ja erityisesti viiriäisen pesimämenestys riippuu hyönteisravinnon saatavuudesta sekä suojaisista pesimä- ja poikueympäristöistä.
Viiriäiset, peltopyyt ja fasaanit syövät pesimäkauden jälkeen paljon muun muassa rikkaruohojen siemeniä.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
