Nämä asiat menevät vihkoon sähköverkon häiriötilanteissa: Tieto hajallaan useissa lähteissä, eri toimijoilla omat värikoodit

Viime vuosina on kehitetty muutamia yhteiseen tilannekuvaan pyrkiviä järjestelmiä ja palveluita. Nykyisten käytössä olevien järjestelmien ongelmana on kuitenkin se, että ne eivät ota huomioon käyttäjien erilaisia tarpeita. Kuva: Pekka Fali

Viime vuosina myrskyistä johtuvat laajat sähkökatkot ovat aiheuttaneet yhteiskunnalle monenlaista haittaa.

Heidi Krohns-Välimäki tutki tämän viikon perjantaina Tampereen teknillisessä yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten sähköverkon häiriötilanteiden hallintaa voitaisiin helpottaa eri toimijoiden välistä tilannekuvaa parantamalla.

Väitöstutkimuksessa selvisi, että tietojenvaihdossa on ongelmia etenkin kuntien ja pelastustoimen saamassa tiedossa. Tiedon hakeminen useista eri lähteistä häiriötilanteessa voi olla raskasta ja hidastaa pelastustoimia.

"Jakamalla toimijoille tieto sähköstä kriittisesti riippuvaisista asiakkaista, kuten kotihoitopotilaista tai vesipumppaamoista, voidaan sähköjen palauttaminen tehdä tärkeimpiin kohteisiin ensin. Samalla myös avustavia toimenpiteitä, kuten varavoiman sijoittamista, voidaan kohdistaa entistä paremmin", Krohns-Välimäki kertoo Tampereen teknillisen yliopiston verkkosivuilla.

Krohns-Välimäki kehitti prototyypin tilannekuvajärjestelmästä, joka laajentaa nykyisiä verkkoyhtiöiden viestintäpalveluita. Järjestelmän avulla viranomaiset saavat graafista tietoa sähkö- ja mobiiliverkkojen katkoista sekä tiedon kriittisten sähkönkäyttökohteiden tilanteista.

Sähköverkon katkotietojen yhdistäminen tietoon mobiiliverkkojen katkoalueista auttaisi väittelijän mukaan toimijoita suuntaamaan korjaustoimenpiteensä entistä paremmin. Sähköverkkoyhtiö voisi esimerkiksi ensimmäisenä palauttaa sähköt mobiiliverkon tukiasemille, jotka ovat tärkeitä sähköverkon omien etäohjattavien laitteiden käytön kannalta.

Viime vuosina on kehitetty muutamia yhteiseen tilannekuvaan pyrkiviä järjestelmiä ja palveluita. Nykyisten käytössä olevien järjestelmien ongelmana on kuitenkin se, että ne eivät ota huomioon käyttäjien erilaisia tarpeita. Tämän lisäksi nykyisistä järjestelmistä puuttuu tieto kriittisesti sähköstä riippuvaisista asiakkaista.

Häiriötilanteen aikana pelastustoimella ja sähköverkkoyhtiöllä on erilaiset päämäärät. Tämän lisäksi eroavaisuuksia on myös siinä, miten asiat on totuttu esittämään visuaalisesti.

"Esimerkiksi sähköverkkoyhtiöissä sähkökatko esitetään monesti valkoisella viivalla, kun taas pelastustoimella on totuttu esittämään häiriötilanteet punaisella ja keltaisella värillä. Tilannekuvajärjestelmässä pitää olla mahdollisuus suodattaa tietoa käyttäjien tarpeiden mukaan", Krohns-Välimäki kertoo.

Nykyisissä järjestelmissä keskitytään lisäksi pääasiassa esittämään nykytilannetta, eikä tietoa prosessoida ennustamaan tilanteen kehittymistä.

Krohns-Välimäki huomauttaa, että tieto siitä, miten kauan yksittäinen asiakas tai kriittisen infrastruktuurin kohde voi olla ilman sähköä ennen vakavia terveydellisiä tai taloudellisia seurauksia, auttaisi sähköverkkoyhtiötä päättämään korjaustoimenpiteiden järjestyksestä. Toisaalta myös viranomaiset pystyisivät hyödyntämään tietoa silloin, kun suunnitellaan avustavia toimenpiteitä, kuten korvaavaa vedenjakelua tai evakuointia.

Väitöskirjaan pääset tutustumaan tästä.