Toipuja näkee valoa tunnelin päässä
Kaksi viikkoa Lapuan Minnesota-hoidossa ollut Janne Tamminen huokuu rauhallisuutta, vaikka toipuminen on vasta alussa.
”Fyysinen kunto on parantunut. Kämppäkaveri sanoi, että olen nukkunut kuin tukki pari yötä”, mies listaa myönteisiä vaikutuksia.
”Myös terapia on alkanut purra. On tullut mieleen sellaisiakin asioita, mitä ei kotipuolessa olisi tullut.”
Ehdottoman tärkeää on ryhmän tiivis tuki.
”Täällä on saatavissa vertaistukea 24/7. Kello viiden jälkeinen aika on yhtä lailla terapiaa kun jutellaan, istutaan saunassa ja vaihdetaan mielipiteitä.”
Tamminen on ammatiltaan mielenterveys- ja päihdehoitaja, joten hän jos kuka tietää, että ammattitaito ja tieto eivät suojaa alkoholismilta. Eihän syöpäpotilaskaan voi valita sairastumistaan, hän muistuttaa.
”Hyväksyn tämän sairautena. En piiloudu sen taakse, vaan otan täyden vastuun.”
Toipumiseen ei ole oikotietä.
”Ilman kipua ei tule tulosta. Se on huippu-urheilijalta lainattu termi, mutta sopii mielestäni myöskin alkoholismin hoitoon. Välillä tekee kipeää, sitten taas helpottaa ja näkyy valoa tunnelin päässä.”
HENNA VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
