Talouskasvu odottaa päätöksiä
Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,2 prosenttia, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT. Ensi vuonna kasvu jää vaisuksi, vain 0,5 prosenttiin.
Ennuste on selkeästi Valtiovarainministeriön (VM) ennustetta heikompi. VM ennusti syyskuun puolivälissä tälle vuodelle nollakasvua ja ensi vuodelle 1,2 prosentin kasvua.
PTT:n tämänpäiväinen ennuste on myös selvästi maaliskuista alempi. Silloin PTT ennusti ensi vuoden kasvuksi 1,6 prosenttia. Kaiken kaikkiaan PTT on ennustajista synkimpiä, ainoastaan Nordean syksyn ennuste ensi vuodelle on heikompi, 0,3 prosenttia kasvua.
”Emme jaksa uskoa kasvuun. Kotimaista kysyntää tarvittaisiin ilman muuta, mutta se ei ensi vuonna kasva ollenkaan ja tänä vuonna vain vähän”, PTT:n ekonomisti Janne Huovari sanoo.
Suomen viennin kasvu jää tänä vuonna lähelle nollaa. Ensi vuonna kasvua voi olla parin prosentin luokkaa. Kotimarkkinoita kurjistavat investointien vähäisyys ja heikko tulokehitys, eikä kasvun merkkejä vielä ole näkyvissä.
Kotimainen kulutus ei kasva tänä eikä ensi vuonna lainkaan. Työttömyysaste nousee ensi vuonna jo 8,9 prosenttiin.
Aivan murheellisen huonosti taloudella ei kuitenkaan mene, sillä Yhdysvaltojen ja heikoimpien euromaiden tilanne on parantunut.
Todellinen kasvu kuitenkin odottaa poliitikoilta sekä Suomessa että maailmalla selkeitä päätöksiä.
”Talous on politiikan pinteessä. Poliitikot eivät saa tehtyä päätöksiä, jotka suosisivat talouden kasvua”, Huovari sanoo.
Yksi esimerkki heikosta päättämisestä oli lapsilisien rukkaaminen budjettikeskustelussa. Siitä tehtiin kaksi päätöstä, joiden euromääräinen merkitys on pieni, mutta samalla verotus monimutkaistui.
Maailmankauppa kaipaisi rahoitusjärjestelmän uudistamista.
”Nyt säästöt eivät siirry investointeihin, vaan matalakorkoisille osakemarkkinoille. Mutta sitä muutosta Suomi ei yksin pysty tekemään.”
Hieman apua on euron heikkenemisestä dollariin verrattuna. Vielä elokuussa eurolla sai 1,34 dollaria, nyt kurssi on 1,29.
”Euro ei heikenny muihin valuuttoihin verrattuna, joten vaikutus on rajallinen.”
Venäjän pakotteiden suoran vaikutuksen Suomeen PTT arvioi samaksi kuin VM, eli 0,1 prosentiksi bruttokansantuotteesta.
Välilliset vaikutukset sen sijaan ovat suuret.
”Epävarmuus lisääntyy. Valtio puuttuu talouteen Venäjällä yhä enemmän ja se heikentää talouden kääntymistä kasvuun. Jos Venäjä olisi normaali markkinatalous, olisi se ylivoimaisesti meidän suurin kauppakumppani. Nyt se ei ole”, Huovari summaa Venäjän merkitystä.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
