Tuittulan pekoni on puun ja kuoren välissä
Jos sikaloihin lisää tilaa määräävää asetusta ei saada lykättyä, on Tuittulan Pekonilla kaksi vaihtoehtoa. Rakentaa lisää tilaa tai kasvattaa nykyisissä tiloissa vähemmän sikoja.
Kumpikin vaihtoehto vie samaan lopputulokseen:
”Jos velvoite tulee, niin meillä ei ole mahdollisuutta selviytyä. Se on realismia”, Tuittulan Pekonin osakas Rita Wegelius tuumaa.
Investointi lisätiloihin maksaisi 400 000–500 000 euroa.
”Se ei toisi yhtään lisää rahaa eikä parantaisi tulosta yhtään. Se olisi pelkkä meno.”
Eläinten määrän vähentäminenkään ei ole ratkaisu.
”Kiinteitä kuluja on niin paljon, että jokainen euro tarvitaan. Ainoa keino reagoida on tuottaa mahdollisimman paljon porsaita. Niiden hintaan emme pysty vaikuttamaan”, Wegelius kuvaa.
Nykyinen sikala rakennettiin vuonna 2003. Silloin kasvuvaraa mitoitettiin kyllä, mutta tuotanto on tehostunut odotettua paremmin.
”Sikala mitoitettiin sen hetken kehitysnäkymien mukaan. Kehitys on ollut silloista huomattavasti parempi. En pystynyt kuvittelemaankaan, että päästäisiin näin hyviin tuloksiin.”
Porsastuotanto kasvoi pitkään varsin maltillisesti, mutta kaksi vuotta sitten tuli loikka.
”Meillä on yksi vakioasiakas, joka hakee porsaita suoraan emakon alta. Se vie painetta kasvattaa vieroitustiloja. Mutta se ei riitä, lisää tilaa tarvitaan”, Wegelius sanoo.
Tuittulan pekoni on emakkosikala, jossa on osakkaana kuusi viljelijäperhettä. Kaikilla on oma sikala. Yrityksellä on seitsemän työntekijää.
Wegelius arvioi, että HK Scanin päätös irtisanoa Sikacon sopimus vaikeuttaa rahoitusta.
”Pankilta on jouduttu anomaan pitkämielisyyttä. HK Scan on ilmoittanut, että se ei ole pankkilaitos.”
Pankinjohtaja tavoitteli yhtiön hallituksen puheenjohtajaa keskiviikkona. Pankkia kiinnosti, miten Sikacon sopimuksen purku vaikuttaa Tuittulan pekoniin.
Aimo Vainio
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
