Mela kehittää viljelijöille varhaisen välittämisen mallia
Melan seminaariväki nousi välillä jumppaamaan ja venyttelemään. MARKKU PULKKINEN Kuva: Viestilehtien arkistoMaatiloilla käy eläinlääkäriä, maatalouslomittajaa ja seminologia. Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela kouluttaa heitä käsittelemään viljelijöiden ongelmia.
”Kumppanit voivat ottaa rohkeasti kipeätkin asiat puheeksi”, asiantuntija Sirpa Havu Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta uskoo.
Mela järjesti Espoossa maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin seminaarin. Tiistain juhlaseminaari päätti Melan kaksivuotisen Suomen-kierroksen, jonka aikana hyvinvointipäivillä kävi yli 1 300 ihmistä. 600 koulutettiin viljelijöiden varhaiseen välittämiseen.
Melan hyvinvointimallissa tuottajajärjestö MTK ja Mela-asiamiehet moottoroivat varhaisen välittämisen yhteistyötä. He kutsuisivat yhteen maatiloilla kävijöitä ainakin kerran vuodessa.
”Väki verkostoituu ja tutustuu toisiinsa. He myös luottavat toisiinsa”, Havu syventää mallia.
Viljelijän lupa tarvitaan hänen ongelmistaan puhumiseen, kokemuksien vaihtoon ja onnistumisten puntarointiin. Luottamuksellisuus on tärkeää.
”Tärkeää on auttaa ennen kuin viljelijä sairastuu”, Havu kannustaa.
MTK:n toivotaan sopivan psykologin palveluista maakunnittain. Työnohjaustakin tarvitaan. Jäsenhinta olisi sama kuin lakimiehen palveluista.
Vapaaehtoista kriisipalvelua viritellään. Kehitysaluesäätiö haki siihen rahoitusta Raha-automaattuyhdistykseltä. Ratkaisua odotetaan joulukuussa.
”Tärkeätä on, että tuottajat ja eläimet voivat hyvin maatiloilla”, johtaja Timo Sipilä MTK:sta toteaa.
Psykologi Pirkko Lahti keskusteli Melan kiertueella yli 200 viljelijän kanssa. Osaa hän tapaa edelleen.
Omissa mielikuvissaan Lahti koki viljelijän itsenäisenä talonpoikana. Hän ei ollut aiemmin ymmärtänyt viljelijän työssään kohtaamaa tiukkaa sääntelyä.
”EU-tarkastukset viljelijät kokevat hyvin kuluttavina”, Lahti toteaa.
Puheet tukia saavista viljelijöistä ovat Lahdesta vähentyneet. Hänen laskelmiensa mukaan tukisumma on samaa luokkaa kuin yhteiskunnalle koituva säästö siitä, että lapset ja vanhukset hoidetaan maatilalla.
Keskusteluissa kävi ilmi, että viljelijän työ on usein yksinäistä. Juttukumppani puuttuu. ”Saisi edes jollekulle haukkua vanhan isännän tai emännän, kun kanttia koetellaan.”
Sukupolvenvaihdoksissa ei oikein tiedetä, mitä tehdä. Luopujien ja jatkajien roolit voivat olla sekaisin.
Nuoren isännän on Lahden mielestä vaikea ottaa johtajuutta maatilalla, jos edellinen sukupolvi puuttuu asioihin. Eräs miniä ei saanut omaa keittiötä 35 vuoteen.
”Työterveyshuolto ei pelaa eikä työterveyshoitajan ammattitaito aina riitä”, Lahti arvioi.
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) kokosi hallituksessa rakennepakettia ja perui tulonsa Melan seminaariin. Häneltä odotettiin kantaa viljelijähuollon kehittämiseen.
”Mela ilmoittautuu mukaan työterveyshuollon yhteistyöhön”, Melan toimitusjohtaja Päivi Huotari lupaa.
Työryhmä ehdotti työterveyshuollon vetovastuuta Melalle. Risikko ja peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) ovat eri mieltä vetovastuusta, Mela vai Työterveyslaitos.
”Kukin voisi tehdä sitä mitä parhaiten osaa”, Sipilä ehdottaa.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
