Ilmastolain toteutusratkeaa joulukuussa
Ilmastolaki ja sen sisältämät päästövähennystavoitteet koskisi vat päästökaupan ulkopuolisia sektoreita, kuten maa- ja metsätaloutta, asumista ja liikennettä. Vuorikari Markku Kuva: Viestilehtien arkistoMinistereistä koostuva työryhmä päättää joulukuussa, ryhdytäänkö Suomelle valmistelemaan ilmastolakia.
Sitä varten ympäristöministeriö on teettänyt esiselvityksen mahdollisen lain sisällöstä.
Ympäristöministeriön ylijohtaja Tuula Varis kertoo, että suunnitteilla on pehmeä raamilaki, joka toisi ilmasto- ja energiapolitiikkaan pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta.
Laki vähentäisi byrokratiaa järkeistämällä päästövähennysten seurantaa ja raportointia kansalaisille ja virallisille tahoille.
”Saisimme huomattavasti selkeämmän kuvan eri hallinnonalojen ilmastotoimista ja niiden riittävyydestä”, Varis toteaa.
Ilmastolaki koskisi päästökaupan ulkopuolisia toimialoja, kuten maa- ja metsätaloutta, liikennettä ja asumista.
Variksen mukaan laki ei rajoittaisi suoraan yritysten ja kansalaisten toimintaa. Välillisiä vaikutuksia sillä voi kuitenkin olla, koska laki velvoittaa raportoimaan, miten eri hallinnonaloilla on onnistuttu vähentämään päästöjä.
Toisaalta lyhyen aikavälin päästövähennystavoitteet on jo saneltu eri sektoreille, eikä esiselvityksen mukainen ilmastolaki muuttaisi niitä.
EU on määrännyt tietyt päästötavoitteet vuoteen 2020 asti.
”Kukin hallinnonala joutuu miettimään jatkuvasti toimia, joilla tavoitteisiin päästään. Laki toimisi vain työkaluna, jolla arvioitaisiin, mitä toimia vielä tarvitaan”, Varis selventää.
Esiselvityksen mukaan lakiin voitaisiin kirjata EU:n yhteinen tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Sen seurauksena kukin hallitus joutuisi omalta osaltaan vastaamaan päästöjen vähentämisestä.
Variksen mukaan oikeusoppineet eivät näe tavoitteita sisältävän lain laatimisessa ongelmia.
Vastaavia, niin sanottuja pehmeitä lakeja, on säädetty EU:ssa ennenkin. Esimerkkinä Varis mainitsee pyrkimyksen saavuttaa merien hyvä tila vuoteen 2020 mennessä.
Selvityksessä mainitaan mahdollisuus taloudelliseen sanktioon, jos jokin hallinnonala ei pystyisi ohjaamaan päästöleikkauksia vaatimusten mukaisesti.
”Taloudellinen seuraamus voisi olla kytketty esimerkiksi valtion talousarvion määrärahoihin”, selvityksessä ehdotetaan.
Variksen mukaan lakiin ei ole tarkoitus sisällyttää sanktioita. Ministeriöitä ei siis rangaistaisi leikkaamalla määrärahoja, vaikka ne lipsuisivat päästötavoitteista.
”Tällaista ajatusta ei ole nostettu esiin”, Varis vahvistaa.
Jos ministerit näyttävät joulukuussa vihreää valoa ilmastolaille, käynnistyy perinteinen lainvalmistelu, jossa kuullaan sidosryhmiä ja pyydetään lausuntoja.
Esiselvitystä varten on eri ministeriöiden lisäksi kuultu Kuntaliittoa, Elinkeinoelämän keskusliittoa ja Maan ystäviä.
Kesällä kansalaiset pääsivät kommentoimaan selvitystä netissä otakantaa.fi-sivustolla.
KATJA KOLJONEN
Professori Ari Ekroosin ja
tekniikan tohtori Matias Warstan esiselvitys ilmastolaista
on luettavissa nettisivulla
www.ymparisto.fi.
Laki
toimisi vain työkaluna, jolla
arvioitaisiin,
mitä toimia
vielä tarvitaan.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
