Ruuan viejä taantui nettotuojaksi
Etelä-Afrikasta, joka tunnetaan useiden hedelmien, maissin ja viinin vientimaana, on tullut ruuan nettotuoja. Nettotuontiin jouduttiin muutamaksi kuukaudeksi jo maailmantalouden hulluna vuonna 2008, mutta viime vuonna tuonti nousi uudelleen vientiä suuremmaksi ja on siellä pysytellyt.
Tilanne liittyy osaksi tärkeimpien elintarvikeasiakkaiden eli eurooppalaisten talouskasvun hitauteen. Lisävastusta aiheuttaa Etelä-Afrikan randin heikko vaihtosuhde.
Kaupallista maataloutta edustavan tuottajajärjestön Agri SA:n puheenjohtaja Johannes Möller on luonnollisesti tilanteesta harmissaan.
”Meidän pitää tehostaa maatalouden tuottavuutta, sillä olemme menettäneet suhteellista kilpailuetuamme.”
Möller viittaa siihen, että esimerkiksi Angola ja Namibia ovat nousseet suhteellisen isoiksi naudanlihan viejiksi.
”Emme halua, että Etelä-Afrikka on Afrikan maiden kesken aina vain antava osapuoli, vaan vastavuoroisesti myös me saisimme lisää mahdollisuuksia viedä tuotteitamme”, hän sanoo.
Tähtäin on asetettu myös lähemmille markkinoille. Monissa Afrikan maissa ja Intiassa talous on kehittynyt suotuisasti. Ostovoimaista keskiluokkaa alkaa löytyä, vaikka maat usein nähdäänkin nälän ja köyhyyden tyyssijana.
Eteläafrikkalaisilla on hyvin maanosan markkinat tiedossa. Möller paljastaa, että Agri SA:n jäsenillä on ”satelliittitiloja” jo 42 mantereen valtioista. Afrikan maita on yhteensä 56.
Hän on myös hyvin toiveikas, että maailman kauppajärjestön WTO:n maatalousneuvotteluihin saataisiin yli viiden vuoden tauon jälkeen uutta puhtia.
”Maailman tuottajajärjestön WFO:n (keväällä tekemä) aloite on tässä suhteessa erittäin tärkeä. Olen siitä erittäin hyvilläni.”
”Jos tuottajat voivat keskenään olla yhtä mieltä siitä, millaisin säännöin kauppaa tulisi käydä, kyllä asiaan pitäisi löytää ratkaisu myös valtioiden kesken.”
Möller kertoi ymmärtävänsä suomalaisviljelijöiden tarpeen kotimaassa myytävien tuotteiden tukiin.
”Teillä on vielä kovempi ilmasto kuin meillä. Kotimaisesta ruokaturvasta on voitava pitää kiinni, ja se voi jossain oloissa vaatia myös kansallista tukea.”
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
