Metsälain uudistus lisäsi nuoren metsän päätehakkuita
Kari Lindholm ”Nuoren ja varttuneen kasvatusmetsän avohakkuut ovat lisääntyneet. Maanomistaja on velvollinen huolehtimaan metsän uudistamisesta”, Lapin metsätalouspäivillä puhunut Tommi Lohi Suomen metsäkeskuksesta kertoo. Kuva: Viestilehtien arkistoKasvatusmetsien
uudistushakkuiden osuus koko viime vuoden uudistushakkuupinta-alasta oli 7,8 prosenttia.«
KITTILÄ
Nuoren ja varttuneen kasvatusmetsän pääte- eli avohakkuut lisääntyivät metsälain uudistuksen myötä myös Lapissa viime vuoden alusta lukien.
Lakimuutos antoi maanomistajalle oikeuden päättää metsänsä uudistamisajasta itsenäisesti, kun uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistettiin.
”Varttuneen kasvatusmetsän uudistushakkuita ilmoitettiin tehtäväksi Lapissa edellisvuonna 269 hehtaaria, viime vuonna määrä kohosi 1 677 hehtaariin”, johtava esittelijä Tommi Lohi Suomen metsäkeskuksesta kertoo.
Lapissa nuoren kasvatusmetsän uudistushakkuita ilmoitettiin tehtäväksi yhteensä sata hehtaaria vuonna 2013. Uuden metsälain astuttua voimaan nuorta metsää ilmoitettiin uudistettavaksi 453 hehtaaria vuonna 2014.
Valtakunnan mittakaavassa nuoren ja varttuneen kasvatusmetsän avohakkuita tehtiin viime vuonna arviolta noin 10 000–15 000 hehtaarin alalle. Tarkempi pinta-alatieto saadaan tämän kevään aikana.
Lapin metsätalouspäivillä Kittilän Levillä puhunut Lohi arvioi, että uuteen kestävän metsätalouden rahoituslakiin kaavaillulla uudistamisen tuen loppumisella on merkittävä vaikutus ainakin nuorten kasvatusmetsien uudistushakkuiden lisääntymiseen.
”Kasvatusmetsien uudistushakkuiden osuus koko viime vuoden uudistushakkuupinta-alasta oli 7,8 prosenttia. Osa uudistushakkuun kohteena olevista nuorista metsistä on vajaatuottoisia.”
Perinteisen tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuiden rinnalla uusi metsälaki mahdollistaa myös eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut; poiminta- ja pienaukkohakkuut.
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut ovat jääneet toistaiseksi vähäisiksi.
Lapissa pienaukkohakkuita ilmoitettiin tehtäväksi metsänkäyttöilmoitusten perusteella viime vuonna noin 800 hehtaaria, poimintahakkuita noin 470 hehtaaria. Valtakunnallisesti eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuita ilmoitettiin tehtäväksi viime vuonna reilu 5 000 hehtaaria.
Lohi toteaa, että eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuissa on havaittu ongelmia korjuujäljessä.
”Tarkastuksissa runko- ja juurivaurioita havaittiin noin yhdeksällä prosentilla kasvuun jäävän puuston runkoluvusta.”
Vastaavasti energiapuun korjuussa vaurioprosentin havaittiin olevan 4,4 ja muussa kasvatusmetsän ainespuun korjuussa 3,4 prosenttia.
Metsälain mukaan myös kasvatushakkuusta voi aiheutua uudistamisvelvoite. Kasvatushakkuut on tehtävä siten, että käsittelyalueelle jää riittävästi kasvatuskelpoista puustoa, joka on jakautunut tasaisesti.
Kasvatushakkuussa uudistamisvelvoite syntyy, jos metsä hakataan liian harvaksi tai mikäli kasvuun jäävä puusto ei ole riittävän laadukasta kasvatettavaksi.
Uudistamisvelvoite syntyy pienaukkohakkuussakin, jos hakkuuaukon koko on enemmän kuin 0,3 hehtaaria.
Metsän uudistaminen kuuluu maanomistajalle. Uudistamisen laiminlyönnit ovat metsälain rikkomuksista yleisimpiä.
”Lain noudattamisen valvonta muuttuu entistä haasteellisemmaksi metsäkeskuksen supistuvien resurssien myötä”, Lohi myöntää.
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
