Taajamat rehevöittävät vesistöjä luultua enemmän
Kun sadevesi valuu rakennetusta ympäristöstä vesistöihin, ravinteet ja raskasmetallit eivät suodatu maaperään. Kaupungit rehevöittävätkin vesistöjä enemmän kuin yleisesti ajatellaan, kerrotaan Helsingin yliopistosta.
Rakennetusta ympäristöstä sade- ja sulamisvesi valuu usein sellaisenaan vesistöihin. Kuva: Joel Rosenberg”Koska rakennetulle ympäristölle on tyypillistä läpäisemättömän pinnan suuri osuus, vedet eivät imeydy maahan, vaan valuvat miltei kokonaisuudessaan lähivesistöihin. Mahdolliset ravinteet tai raskasmetallit eivät suodatu maaperään, vaan ne kulkeutuvat sadevesien mukana suoraan luonnonvesiin. Maaperällä on myös puhdistava vaikutus”, professori Heikki Setälä Helsingin yliopistosta sanoo tiedotteessa.
Taajamissa asuu 80 prosenttia suomalaisista, ja asutus keskittyy erityisesti vesistöjen äärelle.
Ravinteiden lisäksi vesiin valuu paljon muutakin. Talvisin hiekoitushiekka lisää kiintoaineskuormitusta. Sateella ja lumien sulaessa veteen joutuu esimerkiksi roskia, metallinpaloja, ruostetta, lemmikkieläinten jätöksiä ja pikeä. Tiesuola liuottaa veteen metalleja.
Setälän mukaan kaupunkien ja niiden viheralueiden suunnittelulla on suuri merkitys vesistöjen laatuun. Merkitystä voi olla esimerkiksi sillä, sijaitsevatko viheralueet siellä täällä hajanaisina sirpaleina vai laajempina alueina.
”Kaupunkirakentamisen nykysuuntaus, joka suosii rakentamisen tiivistämistä, voi itse asiassa olla hulevesien hallinnan ja niiden laadun kannalta huono suuntaus.”
Setälä tutkii hulevesien laatua kahdeksalla valuma-alueella Lahdessa ja Helsingissä automaattisten hulevesitutkimusasemien avulla. Tutkimus kuuluu Suomen Akatemian Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (AKVA) -ohjelmaan.
Lue lisää aiheesta www.aka.fi/akva ja www.apropos.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
