Vaarallisinta on ohjaamon ulkopuolella
Ohjainkahvat ja -laitteet ovat pitkälti Ponssen omaa kehitystyötä. Ohjaksissa koeajokuljettaja Kimmo Kiiskilä. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoVIEREMÄ (MT)
Metsäkoneenkuljettaja on hyvässä turvassa koneen ohjaamossa, kun turvavyö on kiinni, kertoo Ponssen teknologia-, tuoteturvallisuus- ja patenttiasioista vastaava tuotekehityspäällikkö Kalle Einola.
Suurimmat työturvallisuusriskit ovat käynnissä olevan metsäkoneen ympärillä. Yleisempiä tapaturmia ovat kuitenkin erilaiset liukastumiset, kompastumiset ja putoamiset.
Ulkopuolisten tulo savotalle on vaaran paikka, samoin koneen huolto.
Einolan mielestä huomioliivejä käytetään metsätyömailla valitettavan vähän. ”Tieliikenteessä ne ovat lähteneet yleistymään.”
Yhä useampi kuitenkin käyttää metsäkoneen ohjaamossa turvavyötä. Se on myös ergonomia-asia. ”Turvavyötä käytettäessä työasento pysyy hyvänä.”
Metsäkoneiden valmistus ja turvallisuus on voimakkaasti standardisoitu. Esimerkiksi ohjaamoa koskee kolme kansainvälistä ISO-standardia. Turvallisuudelle on lisäksi paikallisia erityisvaatimuksia.
Työturvallisuus ja ergonomia ovat toimitusjohtaja Juho Nummelan mukaan tärkeitä asiakkaille – ja kilpailutekijä Ponsselle.
”Hyvien työntekijöiden saatavuudella on iso merkitys alalle – työturvallisuudella voidaan vaikuttaa siihen. Ergonomia vaikuttaa myös suoraan työn tuottavuuteen.”
Ohjaamon suunnittelussa panostetaan kuljettajan keskittymiskykyyn. Tavoitteena on hiljainen, tärinätön tila, jossa on hyvä ilmanvaihto, riittävästi tilaa, helppokäyttöiset hallintalaitteet ja hyvät säädöt istuimessa.
Aurinkoverhot esimerkiksi vähentävät häikäisyä ja pitävät kopin viileänä kesäkuumalla.
Meteliä ohjaamossa ei pidä niinkään moottori, vaan sen jäähdytys. Säädettävät, tarpeen mukaan käytettävät jäähdyttimet ovat yleistyneet metsäkoneissa.
Metsäkoneenkuljettajalla toimistotyöntekijöille tutun hiirikäden vastine on niska-hartiasärky.
Nummelan mukaan kuljettajilla on ergonomiasta paras tietämys. Siksi heidät on otettu mukaan kehitystyöhön.
Viime vuonna sarjatuotantoon tullut Ponssen uusi käyttöliittymä testattiin kuljettajilla. Hallintalaitteiden osia pikamallinnettiin testeihin 3d-tulostuksella.
Uusia hallintakahvoja voi muokata kuljettajan käteen sopiviksi. Lisäksi Einola nostaa esiin poikkeuksellisen ratkaisun: harvesteripään toimintojen hallintapainikkeet pysyvät vakioetäisyyden päässä sormista, kun näppäimistö liikkuu ohjauslaitteen mukana. ”Katsetta ei tarvitse nostaa työkohteesta.”
Einolan mukaan muita uusia ergonomiaan ja työturvallisuuteen liittyviä varusteita ovat muun muassa metsäkoneiden led-valot ja peruutushälytin.
”Työvaloon haetaan paitsi valotehoa myös silmälle mahdollisimman miellyttävää sävyä, joka olisi entistä lähempänä päivänvaloa.”
Nykyisin pakollinen peruutushälytin huutaa leimikolla 107 desibelin voimalla, kun koeajokuljettaja Kimmo Kiiskilä peruuttaa 8-pyöräisellä Ergo-harvesterilla. Keskijäreä harvesteri maksaa uutena noin 350 000–400 000 euroa.
Kiiskilän mukaan työturvallisuudessa on menty liiankin pitkälle. ”Minun mielestäni peruutushälytin ei kuulu metsään. Joka metsässä jää koneen alle, saa katsoa peiliin.”
Toista mielipiteitä jakavaa varustetta, peruutuskameraa, Kiiskilä sen sijaan kehuu.
Työalueen esteetön näkeminen vaatii Einolan mukaan edelleen kehittämistä, samoin tietojärjestelmät. ”Näitä koneita rakennetaan ihmistä varten eikä toisin päin.”
Useimmat Ponssen metsäkoneet myydään nykyisin pc-tietokoneella varustettuina. Kuormatraktorista voi valita pc:ttömän mallin, mutta moni haluaa siihenkin kartta- ja tiedonsiirto-ominaisuudet.
Ponssella onkin töissä enemmän tietokoneohjelmistojen kehittäjiä kuin mekaniikkasuunnittelijoita. Kajaanin yksikössä metsäkoneiden tietojärjestelmiä ja laitteistoja kehittää 30 henkilöä. Tietojärjestelmälaitteet valmistaa tytäryhtiö Epec Seinäjoella.
Yksi pyöräpari lisää on tuonut harvesteriin vakautta. Sarjatuotantoon 8-pyöräinen harvesteri tuli 6-pyöräisen rinnalle 2010. Nyt Ponssen tuotannosta jo 80 prosenttia on 8-pyöräistä.
8-pyöräisillä koneilla päästään entistä pehmeämmille maille ja jyrkkiin rinteisiin, Nummela kertoo.
Toimitusjohtajan mukaan myös nosturin ohjaukseen ja huollettavuuteen on satsattu. Päivittäisiä huoltotöitä helpottavat esimerkiksi siirrettävät askelmat, jotka saa kiinnitettyä eri puolille konetta.
Kimmo Kiiskilä on pudonnut koneen puskurilta pesuhallin lattialle painepesurin paineesta. Huoltorappuset ovat hänen mieleensä. ”Opin, että on viisaampi pitää kiinni.”
PAULA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
