Uudet ympäristölaitpaisuttaneet hallintoa
Valtion ympäristöhallinnossa työskentelee kaikkiaan noin 2 300 henkilöä. Suurin ympäristöorganisaatio on elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset (ely), joissa työskentelee ympäristöasioissa noin 900 henkilöä.
Tutkimuslaitos Suomen ympäristökeskus työllistää noin 650 henkilöä.
Lakien ja asetusten lisääntyminen on paisuttanut ympäristöhallintoa 1980-luvulta lähtien. Varsinkin vuonna 2000 voimaan tullut ympäristönsuojelulaki sai henkilöstön koon räjähtämään.
”Lähes kaikki uudet työpaikat ovat liittyneet ympäristönsuojelulakiin ja sen toteuttamiseen”, ympäristöministeriön hallintojohtaja Aino Jalonen sanoo.
Julkishallinnon professori Risto Harisalo Tampereen yliopistosta syyttää lakien määrän lisääntymisestä poliitikkojata.
”Vihreä aalto on läpäissyt kaikki puolueet ja ne kilpailevat vihreällä”, Harisalo sanoo.
Harisalon mukaan puolueista vihreiden vaikutusvalta ei ole kasvanut riittävästi, jotta ympäristölainsäädännön määrä voisi kasvaa näin paljon.
”Niin keskusta, sosiaalidemokraatit kuin kokoomuskin on niellyt vihreän ajatuksen. Kritiikki puuttuu kokonaan. Puolueet kuvittelevat, että vihreys on ainoa tapa lisätä poliittista valtaa.”
Yksi esimerkki liiasta ympäristöajattelusta on taannoinen jätevesiasetus.
”Kustannukset olivat niin suuret hyötyihin verrattuna, että ihmiset heräsivät kritisoimaan sitä. Se meni kaikella tavalla yli.”
Harisalo arvelee, että ympäristölakien määrä on kasvanut nopeammin kuin muiden alojen lait.
Arvelua tukee Kuntaliiton selvitys, jonka mukaan kunnan ympäristöviranomaisen tehtäviä koskevien lakien ja asetusten määrä kaksitoistakertaistui vuosien 1986 ja 2008 välillä.
Kuntaliiton ympäristöasiantuntija Vesa Valpasvuo arvelee kehityksen jatkuneen samankaltaisena vuoden 2008 jälkeen.
Valpasvuon ja Jalosen mukaan myös EU on lisännyt lakeja ja asetuksia. Toisaalta EU myös rahoittaa ympäristöhankkeita.
Viimeisen viiden vuoden aikana työväen määrä on ollut laskussa, sillä valtiontalouden vaikeudet ovat leikanneet määrärahoja. Työn määrä ei kuitenkaan ole samalla vähentynyt.
Jalosen mukaan syksyllä täytyy pohtia kuntien ja valtion työnjakoa sekä tehtävien määrää.
”Juustohöylä ei enää riitä, vaan pitää miettiä, mitkä tehtävä ovat elintärkeitä ja mitkä eivät.”
Ympäristöhallinnon työnjako on karkeasti seuraavanlainen: ympäristöministeriö (noin 280 työntekijää) johtaa ja ohjaa toimintaa. Suomen Ympäristökeskus (650) tutkii ja kehittää, aluehallintovirastot (avi) myöntävät ympäristölupia (130).
Lisäksi elykeskukset neuvovat, seuraavat ja valvovat (916). Elykeskuksissa on töissä myös osin EU:n rahoittamissa hankkeissa noin 350 henkilöä.
Kunnissa arviolta 700 työntekijää teki noin 570 henkilötyövuotta ympäristönsuojelutehtävissä vuonna 2009. Kunnat myöntävät ympäristölupia sekä valvovat ja tekevät kehitystyötä.
Päävastuu johtamisesta on ympäristöministeriöllä. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö vastaavat strategiasta sekä myöntävät toiminnan määrärahat.
Myös maa- ja metsätalousministeriö osallistuu johtamiseen, sillä se ohjaa Suomen ympäristökeskusta sekä elykeskuksia vesivarojen käytön ja hoidon asioissa.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
