Suomi ja Venäjä hakevat ratkaisua vuotavaan itärajaan
Suomen ja Venäjän pääministerit keskustelivat itärajan pakolaisvirrasta. Talouskomission toiminta elvytetään.
Pääministeri Juha Sipilä esitti Venäjän pääministerin Dimitri Medvedeville kutsun vierailemaan Suomessa. Kuva: LehtikuvaSuomi ja Venäjä jatkavat ensi viikolla itärajan pakolaisvirran ruotimista. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sopi asiasta yhdessä Venäjän pääministeri Dimitri Medvedevin kanssa Pietarissa perjantaina. Sipilä sanoi, että Suomi pitää hyvältä rajansa pitävyydestä ja turvallisuudesta.
"Samalla hoidamme vastuullisesti myös EU:n ulkorajaa."
Suomeen on tullut pakolaisia varsinkin pohjoisilta rajanylityspaikoilta. Asiaan haetaan pysyvää ratkaisua jo ensi viikolla muun muassa pääministerien yhteisillä puhelinneuvotteluilla ja lisäksi molempien maiden sisäministerit ja viranomaiset jatkavat työtä.
Sipilä mielestä laittoman maahantulon kanavan sulkeminen on kummankin maan etujen mukaista.
"Yhteistoiminnalla voimme estää erilaisten ongelmien ja uhkien aiheutumisen kummankin maan sisäiselle turvallisuudelle."
Medvedev: Muut syyt taustalla
Turvapaikanhakijoiden virran taustalla eivät vaikuta Venäjän omat toimet. Medvedevin mielestä syyt ovat toisaalla, kuten EU:n lyhytnäköisessä turvapaikkapolitiikassa. Myös Lähi-idän tapahtumat vaikuttavat.
Puheet ulkopoliittisista motiiveista ovat Medvedevin mukaan pötypuhetta, ja siksi syitä pitää etsiä muualta. Suomen ja Venäjän rajan vuoto-ongelmien taustoista kysyttiin tapaamisen jälkeen lehdistötilaisuudessa.
Medvedev arvioi, että Venäjällä on korkeintaan tuhat pakolaista, jotka voivat tulla Suomeen.
"Teidän länsirajanne kautta on saapunut yli 30 000 pakolaista."
Kauppasuhteita viritellään taas
Kauppasuhteiden edistämiseksi Suomen ja Venäjän yhteinen talouskomissio alkaa taas kokoontua. Kauppaelimen toiminta on ollut jäähyllä reilun vuoden ajan. Medvedev korosti, kuinka tärkeä kauppakumppani Suomi on, ja siksi hän haluaisi kehittää entisestään kahdenvälisiä suhteita. Kaupasta on tosin leikkaantunut viimeisen vuoden aika iso osa talouspakotteiden vuoksi, hän myönsi.
Pääministerit keskustelivat myös Ukrainan tilanteesta. Sipilä kertoo, että Suomi on edelleen täysin sitoutunut EU:n yhteiseen ulkopolitiikkaan, mukaan lukien Ukrainan tilanteesta johtuviin pakotteisiin. Minskin sopimuksen toimeenpanolla on EU:n ja Venäjän suhteiden kannalta keskeinen merkitys.
Sipilä tapasi venäläiskollegansa ensimmäistä kertaa. Sipilä kertoi, että hänen tavoitteenaan on ollut tavata ensimmäisen pääministerivuotensa aikana kaikkien naapurimaidemme kollegat.
Molemmat kehuivat keskustelujen ilmapiiriä hyväksi.
Suomen ja Venäjän pääministerit olivat tavanneet viimeksi lokakuussa 2013.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
