Puolustusministeri Häkkänen: Turvallisuutta uhkaaviin ulkomaisiin yrityskauppoihin tulossa ratkaisuja pian
Jälkikäteinen puuttuminen venäläisten tekemiin kiinteistökauppoihin on vielä työn alla.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan hallituksen lakiluonnos on lähdössä pian lausuntokierrokselle. MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA.Suomen turvallisuutta uhkaaviin ulkomaisten tahojen yrityskauppoihin puuttumiseksi on löytymässä lainsäädännöllisiä keinoja. Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan hallituksen lakiluonnos on lähdössä pian lausuntokierrokselle.
”Lainsäädännön päätavoite on, että energiaan, teknologiaan ja muuhun kriittiseen infrastruktuuriin liittyviin ulkomaisiin omistuksiin voidaan puuttua tehokkaammin, jos niiden arvioidaan olevan turvallisuusriski”, Häkkänen sanoo STT:lle.
Häkkänen mainitsee esimerkkinä ydinvoimalan, joka piti rakentaa Pyhäjoelle Fennovoiman ja venäläisen Rosatomin välisenä yhteistyönä. Hänen mukaansa lainsäädäntöuudistuksen jälkeen tämäntyyppisiä hankkeita voitaisiin seurata tarkemmin ja puuttua vaarantaviin omistusjärjestelyihin.
Muutos liittyy yrityskauppalainsäädännön uudistamiseen, jota tehdään eri ministeriöissä.
Häkkänen sanoi STT:n haastattelussa helmikuussa, että yrityskauppasääntelyn kiristämistä on arvioitu muun muassa huoltoasemaketju Teboilin tapauksen yhteydessä. Teboilin kohdalla keskustelua on käyty pääasiassa siitä, kenelle huoltoasemaketjun emoyhtiö, venäläinen öljyjätti Lukoil myy kansainväliset liiketoimintonsa.
Häkkänen ei nyt halua ottaa kantaa siihen, miten tulevaa lakia voitaisiin soveltaa Lukoilin tapauksessa. Hän ei myöskään kommentoi Teboilin omistusjärjestelyjä.
”Nyt en voi sitä asiaa kommentoida julkisuudessa”, Häkkänen sanoo.
Sen sijaan ministeriöt eivät ainakaan vielä ole löytäneet lainsäädännöllistä ratkaisua siihen, miten venäläisten tekemiin kiinteistökauppoihin voitaisiin puuttua jälkikäteen.
”Tämä jälkikäteinen kontrolli on edelleen meillä arvioinnissa. Pidemmällä aikavälillä tähänkin pitää löytää ratkaisut, mutta tämä uudistus saattaa mennä ensi vaalikaudelle”, Häkkänen kertoo.
Ministeri sanoi alkuvuodesta STT:lle, että ministeriöt selvittävät, voidaanko EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisten maiden kansalaisten kiinteistökauppoihin puuttua jälkikäteen. Hän sanoi, että jälkikäteinen puuttuminen koskisi kaikentyyppisiä kiinteistöjä ja jopa 20 viime vuoden aikana tehtyjä kauppoja.
Eduskunnan käsittelyssä oleva perustuslain muutos liittyy Häkkäsen mukaan myös keskeisesti venäläisten kiinteistökauppojen kontrollointiin. Eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys yksityiselämän suojaa koskevan perustuslain 10. pykälän muuttamisesta. Uudistuksella halutaan tehdä mahdolliseksi muun muassa tiedustelutoimivaltuuksien laajentaminen.
Taustalla on se, että asunnot ja loma-asunnot kuuluvat kotirauhan piiriin. Ongelmalliseksi tämä muodostuu ministerin mukaan silloin, kun perustuslaki antaa laajan kotirauhan suojan myös sellaisille tahoille, jotka harjoittavat vieraan valtion lukuun tiedustelua.
”Uhkien estämiseksi olisi tärkeää, että Venäjän lukuun toimivien henkilöiden tarkkailua voitaisiin lisätä myös heidän kodeissaan, sillä nyt he toimivat yhä useammin juuri siellä perustuslain suojaaman kotirauhan piirissä”, Häkkänen sanoo.
Häkkänen vetoaa oppositiopuolueisiin, että ne tukisivat perustuslain muutosta. Suurin oppositiopuolue SDP kertoi viime viikon torstaina, että se tunnistaa pykälän muutostarpeet, mutta ei tue perustuslain muutosta kiireellisessä menettelyssä näin lähellä eduskuntavaaleja.
”Me taas korostamme, että näillä muutoksilla on kiire. Näitä ei voi lykätä vuosilla eteenpäin ensi vaalikaudelle”, Häkkänen sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
