Venäjä vaikeuksissa arktisilla öljykentillä
Öljyn ja kaasun osuus Venäjän kokonaistuotannosta on ollut laskussa. Vuosituhannen alussa öljystä ja kaasusta kertyi bruttokansantuotteesta yli kolmannes. Nyt enää 20–25 prosenttia.
Professori Pekka Sutela Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sanoo, että energiasektorin osuus supistuu jatkossakin.
Vuosituhannen vaihteessa Venäjällä kuviteltiin, että maan talous kasvaa energiavarojen vetämänä. Sutelan mukaan arvio saattaa olla ”massiivinen virhe”.
Arktisten alueiden ja Pohjois-Siperian öljytuotantokenttien avaaminen voi osoittautua ylivoimaiseksi.
”Investointikustannukset ovat suunnattoman suuria, eikä Venäjällä ole tarvittavaa teknologiaa”, Sutela sanoi Bioenergiapäivillä Helsingissä tiistaina.
”Jos Venäjän kyky viedä öljyä romahtaa, tämä olisi se massiivinen virhe.”
Ukrainan kriisin seurauksena lännen asettamat taloudelliset pakotteet estävät eurooppalaisen ja amerikkalaisen teknologian hyödyntämisen. Kiinalaisten mahdollista osallistumista pohjoisiin öljyhankkeisiin ei Sutela osaa arvioida.
”Meillä ei ole intressiä vahingoittaa Venäjän öljyntuotantoa”, Sutela totesi ja viittasi Venäjän suureen osuuteen maailman öljyntuotannosta.
Öljyn hinta maailmanmarkkinoilla voisi Sutelan mukaan kaksinkertaistua, jos Venäjän öljyä ei olisi.
Sanktiopolitiikkaa Venäjää kohtaan Sutela piti väistämättömänä Ukrainan kriisin seurauksena. Hän ei kuitenkaan usko, että Venäjän ulkopolitiikka muuttuisi tai että venäläiset saataisiin yhteiseen neuvottelupöytään pakotteiden ansiosta.
Sutelan mielestä Yhdysvalloissa ei ymmärretä Venäjän valtarakennetta, kun Washingtonissa kuvitellaan, että presidentti Vladimir Putinin hallintoa voidaan painostaa asettamalla sanktioita talouselämän oligarkeille.
Putinin hallinnon Sutela totesi olevan vahvempi verrattuna oligarkkeihin.
Venäjän talouden syvänä ongelmana Sutela piti sitä, että vanhat kasvunlähteet ehtyvät, eikä hallinto pysty korjaamaan tilannetta.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
