Yhä useampi sairastuu Alzheimerin tautiin – näin omaa riskiään voi pienentää elintavoilla

Muistisairaus on diagnosoitu nyt 150 000 suomalaisella ja vuonna 2040 jo neljännesmiljoonalla.  Kuva: Timo Filpus

Yhä useampi sairastuu muistisairauteen, osaksi siksi, että elämme aiempaa pidempään.

Muistisairaus on diagnosoitu nyt 150 000 suomalaisella ja vuonna 2040 jo neljännesmiljoonalla. Sairastuneita on luultavasti enemmän. Uusia diagnooseja tulee 23 000 joka vuosi.

Kyse onkin sydän- ja verisuonisairauksiin verrattavasta kansantaudista. Ilmiö on maailmanlaajuinen.

Monen mielestä pelottavimmalta vierailijalta perheessä kuulostaa herra Alzheimer, tuo tasaisesti etenevä muistisairaus, joka murentaa muistin lisäksi puhe- ja ajattelukykyä sekä kykyä syödä, pukeutua ja käydä wc:ssä.

Alzheimerin taudin osuus kaikista muistisairauksista on 60 prosenttia. Matka ensioireista kuolemaan kestää keskimäärin 12 vuotta.

Muita muistisairauksia ovat verisuoniperäinen muistisairaus sekä sen ja Alzheimerin taudin sekamuoto, Lewyn kappale -tauti ja otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus. Myös Parkinsonin tautiin voi liittyä muistin heikkenemistä.

Kaikissa aivot rappeutuvat ja ihmisen toimintakyky hiipuu hiljalleen.

Dementia ei sen sijaan ole sairauden nimi, vaan oireyhtymä, jossa tiedonkäsittelyn vaikeuksia on enemmän kuin yksi. Ne voivat liittyä hahmottamiseen, toimintakykyyn, käyttäytymiseen tai kieleen, eivätkä välttämättä aina ensimmäisenä muistiin.

Lopullista syytä Alzheimerin tautiin ei tiedetä.

”Aivoissa tapahtuu mikroskooppisia muutoksia, mutta ei tiedetä, mitkä tapahtuvat ensin”, sanoo Oulun yliopiston neurologian dosentti Johanna Krüger.

Oireet ovat moninaiset ja riippuvat aivojen vauriopaikasta.

”Tavallisimpia ensioireita ovat lähimuistin ja uuden oppimisen ongelmat. Ihminen ei alussa usein itse huomaa oireita, vaan lähipiiri patistaa tutkimuksiin.”

Muistisairauteen ei ole toistaiseksi parantavaa hoitoa, joten paras keino torjua tautia ovat omat elämäntavat, sanoo Johanna Krüger. Kuva: Mikko Tormanen

Väsymykseen ja stressiin liittyvä unohtelu ei ole merkki muistisairaudesta.

”Sairauteen viittaa, jos muistiongelmat ovat jatkuvia ja työkyky, arkisten asioiden hoitaminen ja oppiminen heikkenevät. Rutiinit voivat sujua, mutta ihminen ei millään opi käyttämään esimerkiksi uutta pesukonetta tai puhelinta.”

Alzheimerin tauti on työikäisillä harvinainen, mutta kasvussa. Suurin riskitekijä on kuitenkin korkea ikä. Tautia esiintyy noin joka viidennellä yli 85-vuotiaalla ja yleisemmin naisilla kuin miehillä.

Harvinainen geenivirhe voi aiheuttaa sairastumisen jo 40–55-vuotiaana ja apolipoproteiini E4-alleelin kantajuus lisää sairastumisriskiä.

Kaikkiaan taudin perinnöllisyys on 40 prosenttia. Parantavaa hoitoa ei ole, joten torjuminen kannattaa.

”Väestötutkimusten perusteella aivojen kannalta parhaita ovat samanlaiset terveelliset elintavat kuin sydämenkin. Niillä voidaan myöhentää sairastumista, hidastaa sairauden etenemistä ja saada säästöjä yhteiskunnalle.”

Muistiliiton mukaan muistisairaan hoidon arvioidaan maksavan noin 30 000 euroa vuodessa. Kyse on siis vähintään 4,5 miljardista eurosta vuodessa.

Krüger kehottaakin kaikkia, mutta erityisesti keski-ikäisiä lisäämään liikuntaa, karistamaan ylipainoa ja korjaamaan elintapojaan.

”Koskaan ei ole liian myöhäistä. Kannattaa opetella uutta, vaikka uusi kieli, ja hankkia mieluinen liikuntaharrastus. Esimerkiksi tanssimisen sosiaalisuus, musiikki, koordinaatio ja erilaisten kuvioiden opettelu haastavat aivoja monella tapaa samanaikaisesti”, hän kannustaa.

Myös unta ja lepoa kannattaa vaalia.

Krüger on neurologian erikoislääkäri, joka myös opettaa ja tutkii sekä hoitaa potilaita ja toimii Suomen Alzheimer -tutkimusseuran hallituksen puheenjohtajana

Kuinka hän hoitaa omia aivojaan?

”Työ antaa riittävästi aivojumppaa. Lisäksi mökkeilen, vietän aikaa perheen ja ystävien kanssa, uin, hölkkään ja käyn kuntosalilla.”