Vain joka kolmas muovipakkaus päätyi muovinkeräykseen 2025 – näin kallis lasku siitä lankeaa Suomelle
Muovipakkauksia päätyy sekajätteeseen huolimattomuuden ja välinpitämättömyyden lisäksi myös epätietoisuuden takia.
Muovinkeräykseen päätyy Suomessa vain noin kolmannes kaikista pantillisista muovipakkauksista. Kuva: Jaana KankaanpääVuonna 2025 pantittomista muovisista kuluttajapakkauksista lajiteltiin muovinkeräykseen vain 36 prosenttia eli hieman yli kolmannes. Loput eli suurin osa lajiteltiin väärin, yleisimmin sekajätteeseen. Asia käy ilmi Suomen Pakkauskeräys RINKI Oy:n tekemästä selvityksestä.
"Suurin potentiaali kierrätysasteen kasvattamiseen piilee juuri pantittomissa kuluttajapakkauksissa. Ne muodostavat 60 prosenttia kaikista muovipakkauksista, mutta vain reilu kolmasosa lajitellaan”, Suomen Pakkauskeräys RINKI Oy:n toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen sanoo.
Kuluttajapakkausten lajittelulla on merkitystä. Valtaosa, noin 95 000 tonnia, muovipakkausjätteestä on kuluttajapakkauksia. Kaikkiaan muovipakkausjätettä syntyy noin 160 000 tonnia vuosittain.
”Tavoite olisi, että kahdeksan kymmenestä muovisesta kuluttajapakkauksesta lajiteltaisiin. Tämä antaisi mahdollisuuden saavuttaa EU:n asettama kierrätystavoite. Tavoite on näin korkea, sillä kaikkea kerättyä muovia ei saada kierrätettyä, vaan prosessissa on myös hävikkiä", Tanskanen kommentoi.
Oikein lajiteltu muovipakkaus on arvokasta raaka-ainetta, josta voidaan valmistaa sekä uusia pakkauksia että monenlaisia tuotteita, esimerkiksi tiskiharjoja, kukkaruukkuja, muovipusseja ja rakennustuotteita.
”Tavoite olisi, että kahdeksan kymmenestä muovisesta kuluttajapakkauksesta lajiteltaisiin.”
EU on asettanut jäsenmailleen tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä 55 prosenttia muovipakkauksista tulisi kierrättää. Saavutettu muovin kierrätysaste vaikuttaa EU-maksujen suuruuteen, joten tällä hetkellä Suomi maksaa vuosittain 90 miljoonan euron maksun kierrättämättömistä muovipakkauksista. Summa laskisi, jos pakkausmuovia lajiteltaisiin Suomessa ahkerammin.
"Suomessa kaikista muovipakkauksista kierrätetään noin kolmannes. Näemme tilastoistamme, että muovin keräysaste nousee hiljalleen. Nykyisellä tahdilla emme kuitenkaan saavuta EU:n asettamaa kierrätystavoitetta”, Tanskanen huomauttaa.
Suomi on muovipakkausten kierrätysasteessa Euroopan maista vasta sijalla 21.
”Jäämme todella kauas kärkimaista. Paitsi kodeissa, muovipakkauksia pitää lajitella merkittävästi aktiivisemmin myös työpaikoilla, julkisissa tiloissa ja laitoksissa, joihin osa kuluttajamuovipakkauksista päätyy", kertoo Tanskanen.
”Näemme tilastoistamme, että muovin keräysaste nousee hiljalleen. Nykyisellä tahdilla emme kuitenkaan saavuta EU:n asettamaa kierrätystavoitetta.”
Myös kuluttaja hyötyisi aktiivisemmasta muovipakkausten lajittelusta. Kotitaloudet ja taloyhtiöt maksavat ylimääräistä sekajätteeseen päätyvästä muovista, sillä sekajäteastian tyhjennys on kalliimpaa kuin muovinastian tyhjennys.
Muovipakkauksia päätyy sekajätteeseen huolimattomuuden ja välinpitämättömyyden lisäksi myös epätietoisuuden takia. Kuluttajat eivät välttämättä tiedä, mitä taloyhtiön tai Rinki-ekopisteen muovinkeräysastiaan saa laittaa.
Yleinen harhakäsitys liittyy lajiteltavan muovin puhtauteen. Muovipakkausta ei tarvitse pestä vaan riittää, että pakkaus on tyhjä. Myös lajiteltavan muovin laatu aiheuttaa väärinkäsityksiä, sillä muovinkeräykseen saa laittaa vain muovipakkauksia – ei siis esimerkiksi muovileluja, hiusharjoja tai muita muoviesineitä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
