Kuntauudistus saa taas kyytiä
Perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perusta julkisti keskiviikkona teettämänsä Kunnat kuntoon -kirjan, jossa puolueettomat ja perussuomalaiset tutkijat ja poliitikot arvostelevat hallituksen kuntauudistusta.
Tunnelma oli tuohtunut jo julkistustilaisuudessa, jossa kirjoittajat kertasivat kantojaan.
Taloustieteen professori Matti Virén piti koko kuntaremonttia pohjattomana.
”Uudistus perustuu mielipiteisiin eikä tutkimustuloksiin. Ajatus, että suuri yritys menestyisi aina paremmin kuin pieni, on väärä, ja tämä pätee myös kuntiin. Aivan pienimpien kuntien tehokkuus kasvaa, mutta suurimmat kunnat ovat tehottomimpia.”
Tutkimuksissa tämä näkyy alaspäin kääntyvänä U-käyränä, kun hallitus kuvittelee sen nousevan yläviistoon.
Virénin mukaan kuntauudistus kiihdyttää Suomen jakautumista.
”Suomi polarisoituu köyhien maakuntien Suomeen ja vauraaseen Helsingin seutuun, joka kantaa vastuuta Helsingistä ja Namibiasta mutta ei Pelkosenniemestä tai Sallasta. Ongelma ei ratkea liittämällä köyhiä toisiinsa.”
Virénin mielestä esimerkiksi terveydenhoito pitäisi antaa suurkuntien tai valtion hoitoon, sillä muuallakaan Euroopassa kunnat eivät hoida sitä. Ranskassa on 35 000 ja Saksassa 10 000 kuntaa.
Hän epäili, että kielimuuri estää meiltä kansainvälisen vertailun.
”Minua harmittaa tutkijoiden tiedeargumenttien halveeraaminen ja se, ettei valtion ja kuntien työnjaosta keskustella. Tuottavuutta ei voi ratkaista kuin astumalla jonkun varpaille.”
Virénin mielestä yksi tehottomuuden syy on, että kunnissa tehtävänimikkeiden määrä on paisunut. Tehtäviä ei karsita, koska päättäjinä toimivat kunnalta palkkaa saavat ihmiset.
Sekään ei ole ihme, että kuntaliitokset ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen tuottavat tuskaa.
”Suomalainen kaupunki on vain joukko korpikyliä, jotka on tehty minne sattuu gryndereiden ehdoilla.”
Iso kunta heikentää myös demokratiaa: puheväli kuntalaisten ja päättäjien välillä väljähtyy. Asioista jaksavat olla kiinnostuneita vain pikkupoliitikot eli ”nilkit”, eivät enää tavalliset kuntalaiset.
Professori Tapani Köppä huomautti, että julkisten palveluiden järjestämisessä on puhuttu vain julkisista tai liikevoittoa kärkkyvien yritysten palveluista.
”Sillä on väliä, millaisin periaattein kuntien palvelutoiminta järjestetään. Uusi osuuskuntalaki tarjoaa hyvät mahdollisuudet soveltaa osuustoimintaa esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorin tarpeisiin”, Köppä sanoi.
”Osuuskunta on demokraattinen yritysmalli, joka kohtelee yhdenvertaisesti yrityksiä ja jäseniään eikä jaa tulostansa veroparatiisisijoittajille.”
Virénin mielestä on kiintoisaa oikeistolaiselta kuntaministeriltä perustella kuntaliitoksia keskinäisen kilpailun suitsimiseksi.
Hallintotieteen emeritusprofessori Risto Harisalo antaisi kuntien järjestää palvelut niin kuin haluavat. Sääntelyn vähetessä voisi löytyi uusia ideoita.
”Nyt pieni joukko Arkadianmäellä koettaa ratkaista itse aiheuttamiaan ongelmia. Annetaan ikään kuin myrkkyä lääkkeeksi myrkytykseen.”
Harisalon mukaan elinvoimainen kunnallinen itsehallinto on ”kansakunnan henkinen selkäranka”.
”Sen murtaneet kansakunnat ovat lähteneet alenevalle polulle, mutta sen säilyttäneet ovat taloudellisesti, sosiaalisesti, henkisesti ja kulttuurisesti terveempiä.”
”Pitää tehdä sellaista, että sattuu, eikä vain siirtää”, sanoi vantaalainen kaupunginvaltuutettu Pauli Vahtera (ps.).
”Valtuustoon pääsykielto kaikille, jotka saavat palkkansa verotuloista. Kuntatyöntekijöiden kohtuuttomat edut pitää poistaa: suuri lomaraha ja kahdeksan viikon kesäloma. Ja miksi kunnan työntekijät ovat paljon sairaampia kuin metallifirmojen rasvakourat?”
Vahtera vaati myös humanitaarisen maahanmuuton keskeyttämistä, kunnes kuntatalous on kunnossa.
”Miksi Lieksan pitää kustantaa oleskelua 400 maahanmuuttajalle, joista vain kymmenkunta on työssä? Miksi Vantaan pitää maksaa toimeentulotukea venäläisille ja virolaisille? Ja miksi kaupunki tukee yhdistyksiä, jotka harrastavat saappaanheittoa pellolla?”
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
