Moni maaseudun puolustaja ylsi EU-parlamenttiin

EU-parlamenttiin valittujen suomalaismeppien joukossa on useita poliitikkoja, jotka ovat korostaneet vaaliteemoissaan ja politiikassaan maakuntien, maaseudun ja maaseutuelinkeinojen tärkeyttä. Kuva: Kari Salonen

Keskustalainen konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen lupaa puolustaa Brysselissä maakuntien Suomea. Kuva: Taru Niklander / Eduskunta

Eurovaalien ääniharava Eero Heinäluoma peräänkuuluttaa maatalouden oikeudenmukaista kohtelua EU:ssa. Kuva: Kimmo Brandt / Compic / Eduskunta

Perussuomalaisten Laura Huhtasaari valittiin europarlamenttiin äänivyöryllä. Kampanjassaan hän puhui muun muassa kotimaisesta maataloudesta. Kuva: Kimmo Brandt / Compic / Eduskunta

Historiansa parhaaseen vaalitulokseen yltäneen vihreiden entinen puheenjohtaja Ville Niinistö sai paljon ääniä. Kuva: Pekka Rousi

Silvia Modig on vasemmistoliiton tuore europarlamentaarikko. Kuva: Kimmo Brandt / Compic / Eduskunta

RKP:n Nils Torvalds on puolustanut europarlamentaarikkona näkyvästi Suomen oikeutta metsiensä käyttöön. Sunnuntain eurovaaleissa hänet valittiin jatkokaudelle. Kuva: EP Photo Service

EU-vaalien vaalivoittajan ja suurimman puolueen kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa on erikoistunut maatalousasioihin. Kuva: EP Photo Service

Kolmentoista sunnuntain eurovaaleissa EU-parlamenttiin valittujen suomalaismeppien joukossa on useita poliitikkoja, jotka ovat korostaneet vaaliteemoissaan ja politiikassaan maakuntien, maaseudun ja maaseutuelinkeinojen tärkeyttä.

Eurovaalien vaalivoittajan ja suurimman puolueen kokoomuksen riveissä paikkansa uusinut Petri Sarvamaa on keskittynyt viime vuosina maatalousasioihin.

”Painopisteet EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa ovat vielä selkeytymättä seuraavan rahoituskauden osalta. Siellä on heti luvassa vääntöjä. Suomen kannalta erittäin tärkeä asia on esimerkiksi torjua tilakohtainen tukikatto”, Sarvamaa sanoo.

Kokoomusmeppi arvioi, että myös metsäasioista on luvassa mittelöitä.

”Nyt kun vihreät saivat hirveästi lisäpaikkoja, he varmasti tulevat vyöryttämään agendaansa samoilla nuoteilla kuin aiemmassa lulucf-väännössä”, Sarvamaa toteaa.

”Oma kantani on se, että meidän täytyy alkaa velvoittaa muita jäsenvaltioita metsittämään ja kylvämään nurmia. Keski- ja Etelä-Euroopassa pitäisi tehdä tässä enemmän.”

Sarvamaa sai vaaleissa 64 524 ääntä.

Keskustalainen konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen nousi europarlamenttiin 68 357 äänellä.

”Puolustan maatalouden rahoitusta sekä myös alue- ja rakennepolitiikan rahoja EU:n monivuotisissa rahoituskehyksissä”, Pekkarinen kertoo.

”Pääasiallisesti kannatukseni kumpuaa maakuntien Suomesta, joten ajan ensisijaisesti Brysselissä maaseudun ja maakuntien asiaa. Sen lisäksi keskityn myös kotimaisen yrittäjyyden ja teollisuuden puolustamiseen”, keskustameppi toteaa.

Maaseudun Tulevaisuuden kolumnisti ja pitkän linjan poliitikko Eero Heinäluoma (sd.) oli eurovaalien äänikuningas 128 113 äänellä.

”Olen koko Suomen europarlamentaarikko ja on selvää, että Suomeen kuuluvat myös maaseutu ja maatalous. Painopistettä on kylläkin siirrettävä EU:n budjetin sisällä enkä voi luvata, että jokainen maatalouden euro säilyy”, Heinäluoma sanoo.

”Mutta maataloutta on kuultava ja kohdeltava oikeudenmukaisesti. En kannata äkkijyrkkiä muutoksia enkä liian pikkutarkkaa sääntelyä.”

Heinäluoma kannattaa metsäpolitiikan säilyttämistä kansallisessa päätäntävallassa.

”Metsien merkitys Suomelle on erittäin suuri. Olen tyytyväinen siihen lulucf-linjaukseen, jonka edellinen parlamentti asiassa pitkän väännön jälkeen teki.”

Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps.) tuli valituksi 29 075 äänellä.

”Maaseutu on pidettävä elinvoimaisena.”

”Metsäpolitiikan täytyy pysyä täysin suomalaisissa käsissä, koska Bryssel ei tunne niitä asioita.”

RKP:n Nils Torvalds sai jatkokauden europarlamentissa 46 448 äänellä.

Edelliskaudella Torvalds puolusti näkyvästi Suomen oikeutta metsiensä käyttöön, kun EU:ssa väännettiin lulucf-asetuksen sisällöstä.

54 557 äänellä valituksi tullut keskustan Elsi Katainen kertoi MT:lle tuoreeltaan sunnuntaina, että hänen päätavoitteensa unionissa on maaseudun elinkeinojen ja ihmisten puolustaminen.

EU-parlamenttiin valittiin Suomesta lisäksi kokoomuksen Sirpa Pietikäinen ja Henna Virkkunen, vihreiden Ville Niinistö ja Heidi Hautala, SDP:n Miapetra Kumpula-Natri, perussuomalaisten Laura Huhtasaari ja vasemmistoliiton Silvia Modig.

Myös näiden europarlamentaarikkojen politiikasta löytyy aluepoliittisia painotuksia.

Niin sanotulla brexit-paikalla, eli 14. mepin sijalla kärkkyy vihreiden Alviina Alametsä. Hän nousee parlamenttiin, jos Britannian EU-ero toteutuu ja Suomen paikkamäärä siten nousee yhdellä.