Imatra viilaamassa kuntaveroa: Sote-päätös laskee veron 8 prosenttiin

Sote-uudistus pakottaa 
kunnan miettimään omaa rooliaan. Imatralla tiedetään, mikä monella kunnalla on edessään, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirretään maakunnalliselle toimijalle. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anna Helminen (kok.) sanoo, että kunnan on pakko muuttaa vanhaa organisaatiotaan, kun vastuu sote-palvelun järjestämisestä loppuu. Hän kertoo, että Imatralle jäävät ison muutoksen myötä ”koulut, kulttuuri ja infra”.

Etelä-Karjalan kuntien yhteinen sairaanhoitopiiri Eksote aloitti toimintansa 2010. Kunnat perustivat kuntayhtymän ja antoivat kaikki sote-palvelut sen vastuulle. Imatra liittyy ensi vuoden alusta piirin täysjäseneksi.

Kunnassa muutos on ollut näkyvä. Kunnan strategia joutui mankeliin ja sen painotukset muuttuivat. Organisaatiosta pyyhittiin varsinkin perinteinen toimialarakenne muun muassa teknisen- ja sivistystoimen osalta. Nyt kaupunki keskittyy hyvinvointiin ja elinvoimaan.

Sote-ratkaisu leikkaa kuntien budjettimenoista jopa puolet. Imatralla strategian valmistelun aikana veroprosentin pienentäminen on herättänyt paljon keskustelua. Nyt veroprosentti on 20.

”Kun sote siirtyy pois kunnalta, kuntaveron tulee olla noin kahdeksan prosenttia. Veroleikkauksen pitää olla riittävä. Muuten kuntalaisten verorasitus voi jäädä liian kovaksi.”

Uudet itsehallintoalueet ja sote-palvelujen siirto maakunta­tasolle 2019 alkaen muuttavat kansanedustaja Tapani Töllin (kesk.) mielestä kunnan roolia.

”Kunnasta ei kuitenkaan tule torsoa. Sen perusluonne säilyy samanlaisena”, hän uskoo.

Töllin mielestä suomalaisilla on osittain vinoutunut kunta­käsitys. Kunta ei ole pelkkä palvelukone, hän väittää.

”Ei kunnan elinvoima ole siitä kiinni, vastaako kunta terveydenhuollosta vai ei. Kunnat voivat jatkossa keskittyä asioihin, joihin niillä on todellista päätösvaltaa”, entinen kunnanjohtaja ja kuntaministeri sanoo.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen sanoo, että aluehallintouudistus mietityttää kunnissa erittäin paljon. Vielä on esimerkiksi epäselvää, millä perustein kunnallisveron tasoa pitäisi laskea tai kuka omistaa tai huoltaa kiinteistöt sote-­lähdön jälkeen.

Myös keskustelu tulevaisuuden kunnasta ja sen tehtävistä on vielä edessä. Nyt sitä virittelee sekä valtiovarainministeriö että Kuntaliitto. Koskisen mielestä sadat kuntia koskevat säädökset pitää käydä yksitellen läpi.

”Turhat hommat pitää karsia”, hän viitoittaa.