Selvitys: Turvapaikanhakijoiden rikokset ovat usein kärhämöintiä vastaanottokeskuksissa

Tyytymättömyys vastaanottokeskuksen oloihin saattaa purkautua siellä tehtyinä rikoksina, kertoo Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA 

Turvapaikanhakijoiden rikokset liittyvät usein vastaanottokeskusten asukkaiden keskinäisiin erimielisyyksiin esimerkiksi kulttuurista ja uskonnosta, kertoo Poliisiammattikorkeakoulussa tehty tutkimus. Tilanteet voivat kiristyä pahoinpitelyiksi tai uhkailuiksi vaikkapa henkilökohtaisuuksiin menevistä perhettä tai uskontoa koskevista kommenteista.

Vastaanottokeskuksissa raivotaan myös turhautumisesta oloihin. Näissä tapauksissa kohteena on usein vastaanottokeskus tai sen henkilökunta.

"Turvapaikanhakija saattoi uhkailla henkilökuntaa tai rikkoa irtaimistoa, jotta saisi siirron toiseen vastaanottokeskukseen", kuvaa tutkija Suvi-Tuuli Mansikkamäki Poliisiammattikorkeakoulusta.

Tutkimuksen mukaan tunnelma voi kiristyä nopeasti tilanteissa, joissa tiloissa asuu usean kulttuurin edustajia, mielekästä tekemistä ei ole tarpeeksi ja kielteisiä turvapaikkapäätöksiä tulee usein.

Tutkimuksen aineistona ovat toissa vuonna poliisin tietojärjestelmään kirjatut ilmoitukset, joissa turvapaikanhakija on rikoksesta epäilty tai uhri. Ilmoituksia oli kaikkiaan 1  565. Valtaosa epäillyistä oli nuoria miehiä. Myös reilu kaksi kolmasosa uhreista oli miehiä.

Suomessa oleskeli toissa vuonna 20  000–30  000 turvapaikanhakijaa. Eniten oli irakilaisia ja afganistanilaisia, ja heitä oli eniten myös rikoksista epäiltyinä. Suhteessa eniten epäiltyinä oli algerialaisia, valkovenäläisiä ja marokkolaisia.

Seksuaalirikoksia aineistossa oli 161. Niiden uhri oli useimmiten suomalainen nainen, ja lähes puolet uhreista oli alle 18-vuotiaita. Usein uhri ja epäilty olivat olleet jollain tavoin kontaktissa jo ennen rikosta. Seksuaalirikokset tapahtuivat usein julkisella paikalla, kadulla, puistossa tai ravintolassa, ja ne painottuivat muita rikoksia useammin viikonloppuihin.

Tutkimus on osa Turva-hanketta, jossa turvapaikanhakijoiden sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan pyritään edistämään tutkimusaineistoon pohjautuvien opetusvideoiden avulla. Myös vastaanottokeskusten työntekijöitä koulutetaan.

Videoilla puututaan esimerkiksi seksuaalirikoksiin ja perheväkivaltaan. Mansikkamäen mukaan niissä painotetaan muun muassa, että ei tarkoittaa ei ja perheväkivalta on aina kiellettyä. Tutkimuksessa todetaan, että turvapaikanhakijanaiset eivät aina tiedä oikeuksiaan ja saattavat ajatella, etteivät selviä ilman miestä.

Lasten kasvatuksessa kuritusväkivaltaa on voitu käyttää vuosia, ja siksi turvapaikanhakijoille pyritään antamaan myös keinoja ratkaista ristiriitatilanteet väkivallattomasti.