vierasyliö Luonto- ja maisemapalvelut tutuksi koulutushankkeella
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin koordinoimassa Luonnon- ja maisemanhoitotöiden koulutushankkeessa on tuotettu koulutusaineistoja
opetusorganisaatioiden käyttöön.
Yhteistyöoppilaitokset toteuttavat ja kehittävät koulutuksia edelleen. Alalla toimivat ovat verkostoituneet koulutuksissa, opintomatkalla, ajankohtais- ja asiantuntijaseminaareissa.
Luonto- ja maisemapalveluita on tehty tutuiksi, on luotu
mahdollisuuksia työllistyä ja työllistää siten, että ympäristön ja elämisen laatu samalla
kohentuvat. Koulutushankkeen tavoitteet ovat siis toteutumassa.
Mutta mitä muuta hanketyö kätkee sisälleen?
Luonnon- ja maisemanhoitotöiden koulutushankkeessa
kehitetään suomalaista maaseutua Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston
ja kansallisen rahoitusosuuden, valtion ja kuntien, varoin.
Lisäksi tarvitaan yksityistä
rahoitusta.
Vuosien 2007–2013 maaseuturahastossa on Suomen käytettävissä yhteensä 2 155 miljoonaa euroa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman julkisen rahoituksen kokonaismäärä on noin 6 766 miljoonaa ja yksityisen rahoituksen osuus noin 1 051 miljoonaa. Ohjelman kokonaiskustannukset ovat siis noin 7 817 miljoonaa.
Rahastosta tuetaan maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn, ympäristön ja maiseman, maaseutualueiden elämänlaadun parantamista ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamista.
Hanketyöskentelyssä rahavirrat ja päämäärät ovat saaneet merkityksen.
Luonnon- ja maisemanhoitotöiden koulutushanke kerää
yksityistä rahoitusta kymmenen prosenttia budjetistaan.
Hankkeen toimenpiteillä
hyödynnetään toiminta-alueen yrittäjiä ja asukkaita, jotka
osallistumalla koulutuksiin osaltaan panostavat luonto-
ja maisemapalvelujen kehittämiseen.
Koska yksityinen rahoitus kertyy osallistumismaksuista,
koska koulutukset, opintomatkat ja seminaarit eivät ole ilmaisia. Osallistumismaksut kattavat kuitenkin vain osan kustannuksista, eli hanke tukee
kouluttautumista merkittävästi.
Maaseutuyrittäjät ovat
oikeutettuja myös maatalousyrittäjien opintorahaan,
mikä huojentaa opiskelukustannuksia.
Yhteistyö alan asiantuntijoiden ja kouluttajien kanssa on hanketyöni suola. Yhdessä kehitämme tärkeisiin työkokonaisuuksiin täydennyskoulutusaineistoja.
Ympäristön laatu on aihe,
joka ei jätä sanattomaksi. On tarve kunnostaa, huoltaa, ylläpitää tai suojella ympäristöä.
Hoitotyöt vaativat osaavia tekijöitä ja resursseja. Hankkeessa
kehitetty koulutus pyrkii takaamaan sen, että työ tehdään
oikein, kun siihen ryhdytään ja ympäristön laatu kohenee.
Rahastojen turvin toteutetaan
myös ilmaisia koulutus- tai
seminaaripäiviä. Aihepiirikin saattaa olla vastaava kuin
maksullista koulutusta järjestävässä hankkeessa.
Toimijoiden verkostoitumisella yhteensattumat vältetään. Voidaan järjestää tarpeellisia koulutuksia ja seminaareja
yhdessä laajemmalle kohderyhmälle. Maaseutuverkosto onkin perustamassa nykyistä helppokäyttöisempiä hankerekistereitä toimijoiden tueksi.
Voin vilpittömästi todeta, että esimerkiksi luonto- ja ympäristöalan täydennyskoulutuksia järjestetään tarpeeseen nähden liian vähän. Tiedottaminen ja yhteistyö koulutusten järjestämisessä koko maan laajuisesti ovat tarpeen.
Yksi yhteistyöoppilaitoksista
on digitoinut täydennyskoulutusten teoriaosuuksia verkkomateriaaliksi. Opetusta voi
seurata reaaliajassa interaktiivisesti tai myöhemmin verkon kautta. Täydennyskoulutuksen teoriajaksoihin voi näin osallistua etänä oman aikataulun
mukaan mistä vain tietokoneyhteyden päästä.
Kurssien käytännön osuudet
toteutetaan lähiopetuksena, kunhan työkohde ja ohjaava
taho sovitaan. Tietotekniikan
hyödyntäminen käytäntöpainotteisissakin täydennyskoulutuksissa luo lisää mahdollisuuksia.
Eri oppilaitokset voivat
keskittyä omimpaan osaamisalueeseensa. Opiskelijoiden ja luennoitsijoiden matkakilometrit vähenevät. Tietoverkkojen käyttöä kannattaa siis kehittää.
Luonnon- ja maisemanhoitotöiden koulutushankkeessa
yhteistyökumppaneiden
toimintamallit ovat olleet
kovin erilaisia. Toimintaympäristöjen erilaisuutta on tasannut yhteinen tavoite ja asiantuntijatahojen tuki.
Luonto- ja maisemapalvelujen työkenttä ja toimijat ovat hanketyössä tulleet tutuiksi. Olen nauttinut uuden luomisesta ja edelleen kehittämisestä. Hanketyöstä ja sen kiemuroista olen oppinut paljon.
Pienenä peikkona edessäpäin häämöttää EU-kauden vaihtuminen uuteen vuosien 2014–2015 kuluessa. Varmaa on kuitenkin pyrkimys kohti hallittavampaa hanke-elämää ja selkeämpiä toimintatapoja maaseudun kehittämisessä.
Tavoitteenahan on luoda älykästä, osallistavaa ja kestävää kasvua maaseudulle.
AANA VAINIO
Kirjoittaja toimii Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Luonnon- ja maisemanhoitotöiden koulutushankkeen projektipäällikkönä.
Hankkeen aikana tuotetut
koulutusaineistot toimitetaan verkkojulkaisuiksi Helsingin
yliopiston Ruralia-instituutin
julkaisusarjaan vapaasti saataville vuoden 2013 aikana.
Yhteistyöoppilaitosten täydennyskoulutustarjontaan voi tutustua hankkeen verkkosivulla http://www.luontoyrittaja.fi/LUMAKO/
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
