Isot ympäristöjärjestöt saavat valtiolta yli 2,5 miljoonan euron tukipotin – Metsästäjäliitto sai 13 miljoonan testamenttilahjoituksen

Greenpeacen aktiivit vaativat päättäjiltä ilmastotekoja 6.3. eduskuntatalolla. Järjestö ei ota rahaa vastaan julkisilta tahoilta ja yrityksiltä. Kuva: Jarkko Sirkiä

Maaseudun Tulevaisuus selvitti tunnettujen ympäristö- ja luontojärjestöjen rahoitusta ja toimintaa. Kysymykset lähetettiin WWF Suomelle, Suomen luonnonsuojelu­liitolle (SLL), Luonto-Liitolle, Greenpeacelle ja Suomen Metsästäjäliitolle.

Rahoituksen perusteella järjestöistä suurimpia toimijoita Suomessa on WWF 8 miljoonan euron budjetillaan. Toisena tulee SLL, jolla on käytettävissään 5,2 miljoonaa euroa. Kummallakin järjestöllä julkisen rahan osuus on noin viidennes. WWF kahmii kotimaisesta julkisesta rahoituksesta leijonanosan, 1,5 miljoonaa euroa.

Metsästäjäliiton tuotot olivat viime vuonna poikkeuksellisen suuret, yli 16 miljoonaa euroa, koska järjestölle siirtyi perustajajäsenen D. J. Wadenin vuonna 1930 laatimasta testamentista runsaat 13 miljoonaa euroa.

Normaalisti vuosittaiset tuotot jäävät alle kolmeen miljoonaan euroon. Julkisen rahan osuus oli viime vuonna 240 000 euroa.

Hallinnollisten kulujen osuus rahankäytöstä vaihtelee järjestöissä 5:n ja 20 prosentin välillä. Tosin WWF ja SLL eivät kiireeseen vedoten lähteneet erittelemään, mitä kaikkea hallinnolliset kulut pitävät sisällään.

Kaikkia henkilöstökuluja järjestöt eivät laske hallinnollisiin kuluihin, koska henkilöstö tekee järjestöjen aatteellista ja tavoitteellista ydintyötä. Henkilöstökulujen osuus menoista vaihtelee järjestöissä 30:n ja 60 prosentin välillä.

Järjestöt ilmoittavat käyttävänsä suurimman osan varoistaan aatteelliseen ydintyöhön. Luonto-Liitossa aatteelliseen työhön suuntautuva osuus on pienin, 54 prosenttia. Viestintäpäällikkö Liisa-Maija Aukian mukaan ”luku ei kerro koko totuutta, koska hallinnon työntekijöistä järjestöpäällikön ja toiminnanjohtajan työajasta suuri osa kuluu aatteelliseen toimintaan”.

Metsästäjäliitto ei määritellyt aatteellisen toimintansa kuluja, koska se katsoo kaiken toimintansa tähtäävän ydintehtävään eli metsästyksen ja riistanhoidon edistämiseen. Liiton kuluista jäsenlehti Jahti ja jäsenrekisteri haukkaavat lähes puolet, 1,3 miljoonaa euroa.

Metsästäjäliitto kouluttaa metsästäjiä muun muassa riistan- ja luonnonhoitotöihin. Järjestön kaikkiin koulutuksiin osallistui viime vuonna noin 10 000 henkeä.

Greenpeace on linjannut, että rahoituksesta vähintään 75 prosenttia on käytettävä aatteelliseen ydintoimintaan. WWF:llä vastaava luku on 70 prosenttia. Hallinto saa nielaista rahoituksesta korkeintaan kymmenesosan.

Aatteellinen ydintoiminta vaihtelee järjestöissä paljon. Järjestöistä WWF, SLL ja Metsästäjäliitto tekevät osin konkreettista, luonnossa näkyvää luonnonhoito- ja suojelutyötä.

WWF:llä oli vaikeuksia eritellä, kuinka suuri osa toiminnasta näkyy konkreettisesti ympäristössä ja kuinka suuri osa työstä on aineetonta vaikuttamista ja neuvontaa.

Vastauksessa kuvailtiin, että ”kenttähankkeet – vaikkapa jonkin valuma-alueen maatalouden ravinnekuormien vähentäminen tai virtaveden kunnostaminen – sisältävät aina sekä suunnittelua, yhteydenottoja maanomistajiin, neuvontaa, seurantaa että ulkoista viestintää kauhakuormaaja- ja lapiotyön lisäksi”.

SLL:stä arvioitiin, että konkreettiseen suojelutyöhön käytetään liki kolmannes varoista. Loput kuluvat muuhun vaikuttamistyöhön sekä kahden lehden, Suomen Luonnon ja Luonnonsuojelijan, julkaisemiseen.

SLL:n tiedottaja Oona Lohilahti kertoo, että suojelutyön osuus kasvaa vuoden 2019 aikana, kun kaksi suurempaa hanketta, soiden ennallistamiseen tähtäävä Hiilipörssi ja Vieraslaji, pääsevät kunnolla käyntiin.

Greenpeacen heiniä on suora toiminta. Järjestön aktiivit saattavat vallata hiilikasan, tankkerin tai energiayhtiön pääkonttorin liputtaen vihreämmän tulevaisuuden puolesta. Greenpeace on muun muassa painostanut Helsinkiä irtautumaan hiilivoimasta Hiilivapaa Helsinki -kampanjassa. Metsäkampanjassa järjestö kerää tietoa maastosta toimiakseen metsäalueiden säästämiseksi.

Nuorille suunnattu Luonto-Liitto puolestaan keskittyy ympäristökasvatukseen. Sen rahoituksesta puolet on julkista, 440 000 euroa. Järjestö julkaisee jäsenlehtiä nimeltä Sieppo ja Nuorten Luonto sekä järjestää lapsille luontoleirejä. Nuoret pääsevät harrastamaan ympäristötoimintaa metsä-, Itämeri-, susi- ja ilmastoryhmissä.

Jäsenmäärä ei kerro monenkaan ympäristö­järjestön toiminnasta paljon, sillä jäsenten tai vakiolahjoittajien lisäksi järjestöjen toimintaan osallistuu runsaasti muutakin porukkaa.

Greenpeacen erikoisuus on, ettei järjestö puolueettomuutensa varmistamiseksi ota rahaa vastaan yrityksiltä tai julkisilta tahoilta. Greenpeacen toiminnasta ja varoista kohdistuu ulkomaille suurempi osa kuin muiden järjestöjen.

”Ympäristöongelmat eivät tunne rajoja. Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa, toimiva Greenpeace Norden tilittää Greenpeace Internationalille 45 prosenttia tuloistaan käytettäväksi toiminnassa alhaisemman tulotason maissa”, kertoo viestintäpäällikkö Juha Aromaa.

Järjestöistä SLL, Luonto-Liitto ja Metsästäjäliitto toimivat pääasiassa kotimaassa. WWF:llä, SLL:llä ja Metsästäjäliitolla on tytäryhtiöt, joiden toiminta tukee järjestöjä.

Järjestöjen kolme suurinta hanketta

WWF: kehitysyhteistyöhankkeet, virtavesityö, ruokatyö

Suomen luonnonsuojeluliitto: saimaannorppahankkeet, Hiilipörssi-hanke, Vieraslaji-hanke

Luonto-Liitto: Kiertotaloutta kouluihin -hanke, Finvasive-vieraslajihankkeen kouluvierailut, Ympäristökasvatusta edistämään -hanke

Greenpeace Norden: pohjoiset metsät, mertensuojelu, ilmastotyö

Suomen Metsästäjäliitto: strategia ja tavoite- ohjelma (metsästyksen edistäminen) nuorisotyö koulutus