Kevät on hyvää aikaa pölyisten ulkorakennusten siivoukseen – myyräkuumeen riski pienimmillään

Mökin siivoajan ei kannata tarttua pölynimuriin vaan parempi väline on kostea rätti. LEHTIKUVA / MARJA AIRIO 

Myyräkuumeen vaara väijyy keväistä siivoojaa, vaikka tautiriski kasvaakin vuoden loppua kohti. Tautia aiheuttava Puumala-virus leviää metsämyyrän ulosteissa, ja ihminen saa tartunnan useimmiten siten, että hengittää viruksen sisältävää pölyä. Tyypillisiä tartuntapaikkoja ovat esimerkiksi puuliiterit, mutta myyriä voi lymytä myös mökeissä.

"Pölyäminen on se kriittinen tekijä", sanoo professori Heikki Henttonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Henttosen mukaan riskistä huolimatta kevät ja alkukesä ovat parasta aikaa mökin siivoukseen, sillä myyräkannat ovat silloin pienimmillään. Syksyä kohti myyrien määrä kasvaa, samoin myös tartunnan saamisen riski. Pakkasten tullen metsämyyrätkin pyrkivät ulkorakennuksiin ja liitereihin.

Eniten virusta kantavia metsämyyriä on alkutalvella. Tämä selittää tautiesiintymien runsautta loppusyksyllä ja alkutalvella, marraskuulta tammikuulle.

Siivoajan ei kannata Henttosen mukaan tarttua pölynimuriin vaan parempi väline on kostea rätti.

Entä hengitysteiden suojaaminen?

"Jos haluaa, voi käyttää naamasuojainta, ehkä se vähän auttaa varsinkin todella pölyisissä paikoissa."

Henttosen tuntuma on se, että myyriä on maan eteläpuoliskolla Pohjanmaata lukuun ottamatta monin paikoin kohtalaisesti tänä vuonna.

"Tämän kevään myyräpyynnit ovat vasta alkamassa."

Myyrien määrissä ei ylipäätään ole tällä vuosikymmenellä ollut sellaisia huippuja kuin viime vuosikymmenellä.

Tartuntatautirekisteriin on tänä vuonna merkitty jo lähes 500 Puumala-virustartuntaa. Viime vuonna niitä rekisteröitiin lähes 1  700, ja vuosikymmen huippuvuonna, vuonna 2014, yli 2  000.

Tauti alkaa korkealla kuumeella ilman hengitystieoireita, kuvaa THL verkkosivullaan. Seuraavaksi ilmaantuu päänsärkyä, pahoinvointia sekä vatsa- ja selkäkipuja. Joka kolmannella sairastuneella esiintyy ohimeneviä näköhäiriöitä. Sen sijaan verenvuodot ovat harvinaisia.

Taudin itämisaika on 2–4 viikkoa. Kerran sairastettu tauti antaa todennäköisesti elinikäisen immuniteetin.

Puumala-virus ei tartu ihmisestä toiseen.