Mikä siinä oikein maksaa? Sää, sota ja kylmä markkinalogiikka venyttävät pörssisähköä tilaavan hermoja ja kukkaronnyörejä
Suomessa on ollut hyvin edullinen sähkön keskihinta ja erittäin voimakas hintavaihtelu viime vuosina.
Moni saattaa viimeaikaisen hintakehityksen innoittamana pohtia pörssisähkösopimuksesta luopumista, mutta tutkijan mukaan sellainen kannattaisikin ehkä olla jokaisella. Kuvituskuva. ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA.Pörssisähkön hinta on puhuttanut alkaneena vuonna. Tammikuu oli hinnan puolesta kallein 2020-luvulla, ja helmikuusta voi tulla jopa kalliimpi.
Suomessa sähköntuotantoa haittasi tammikuussa jään kertyminen tuulivoimaloiden siipiin. Kuun jälkipuoliskolla Pohjois-Euroopassa vallitsi poikkeuksellisen kylmä sää, ja koko Euroopassa tammikuu oli kylmin sitten vuoden 2010.
Helmikuussa korkeapaineen alue on aiheuttanut paitsi kylmää myös vähätuulista säätä pohjoiseen Eurooppaan ja Baltiaan. Kylmyys kasvattaa sähkön kysyntää, mikä rajalliseen tarjontaan yhdistettynä nostaa hintoja.
Sähkölämmittäjää hirvittää, mutta asiantuntijat ovat vakuuttaneet sähkömarkkinoiden toimivan kuten ne on suunniteltu. Raaka-ainepörssissä ostaja ja myyjä löytävät toisensa ja hinta määräytyy kysynnän perusteella.
”Vuotta on kulunut kuusi viikkoa. Vielä en tekisi johtopäätöksiä loppuvuoden hinnoista.”
LUT-yliopiston energiamarkkinoiden ja energiajärjestelmien professori Samuli Honkapuron mukaan alkuvuoden korkeat hinnat eivät vielä tarkoita kriisiä tai sitä, että Suomi olisi vaarassa menettää erinomaiset sijoituksensa listoilla Euroopan halvimmista sähkön hinnoista.
”Vuotta on kulunut kuusi viikkoa. Vielä en tekisi johtopäätöksiä loppuvuoden hinnoista”, Honkapuro sanoo.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid ei ole viestinyt sähkön riittämättömyydestä. Myöskään työ- ja elinkeinoministeriö ei ole antanut kehotuksia sähkön säästöön, kuten esimerkiksi vuoden 2024 pakkasissa.
Vielä ei lähestytä niukkuustilannetta, kuten vuonna 2022 alkaneessa energiakriisissä, jolloin kuluttajahinnatkin olivat pitkään korkealla. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sitä seurannut venäläisestä energiasta irtautuminen mullistivat eurooppalaiset energiamarkkinat pysyvästi. Tuleviin kriiseihin on varauduttu sähkön hintakaton mahdollistavalla EU-direktiivillä.
Energian hinta on Honkapuron mukaan jo pitkälti rauhoittunut sodan käynnistymisen jälkeen. Nykyinen vaihtelu on osa uutta normaalia, jossa Eurooppa pakotettiin vauhdittamaan vihreää siirtymää eli lisäämään uusiutuvien ja säästä riippuvaisten tuotantomenetelmien osuutta.
”Lähes vuoteen 2022 asti hintakäyrä oli kuin koomapotilaan aivosähkökäyrää, ei siinä hirveästi vaihtelua ollut.”
Vielä 2020-luvun alussa Suomessa oli yksinkertaisempaa olla sähkön kuluttaja. Pörssisähkösopimukset eivät olleet kovin yleisiä, eivätkä ne houkutelleet riskinottajia.
”Lähes vuoteen 2022 asti hintakäyrä oli kuin koomapotilaan aivosähkökäyrää, ei siinä hirveästi vaihtelua ollut”, Honkapuro sanoo.
Polttoon perustuvia laitoksia oli vielä vuosikymmenen alussa laajasti käytössä, ja tuotantoa lisättiin kulutuksen mukaan. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon CHP-laitoksissa poltto on sittemmin vähentynyt, kivihiilikattiloista on käytännössä luovuttu ja sähkön käyttö kaukolämmöntuotannossa yleistynyt.
Sähkön suhteen Suomen huoltovarmuus on parantunut. Tuontipolttoaineesta ei olla niin riippuvaisia, kun järjestelmä on siirtynyt enemmän kotimaiseen energiaan perustuvaksi, Honkapuro kertoo.
Suomen sähköntuotanto on muuttunut perusteellisesti viimeisen viidentoista vuoden aikana. Jo yli 95 prosenttia Suomen sähköntuotannosta katsotaan hiilidioksidineutraaliksi, jos mukaan lasketaan ydinvoima, joka kattaa lähes 40 prosenttia sähköntuotannosta. Esimerkiksi tuulivoiman osuus tuotannosta vuonna 2010 oli alle prosentin, mutta viime vuonna jo yli neljänneksen.
Suomessa on ollut hyvin edullinen sähkön keskihinta ja erittäin voimakas hintavaihtelu viime vuosina. Uutta kulutusta odotetaan muun muassa kaavailtujen datakeskushankkeiden ja laajemmin yhteiskunnan sähköistymisen myötä.
Jos voittoa tavoitellaan, ei hintavia tuotantolaitoksia kannata äkillisesti rakentaa, kun sähkön keskihinta on eurooppalaisittain niin matala.
”Ajatus on toimintamallissa se, että korkeampi hinta leikkaa kysyntää sieltä mistä sitä pystytään ja sitä kautta tasapaino tuotannossa ja kulutuksessa säilyy.”
Sähköä tuodaan tarvittaessa Suomeen Ruotsista ja Norjasta. Vaikka oma tuotanto on jäänyt tammikuun ennätyksen jälkeen pitkälti kulutusta pienemmäksi, on sähköä silti riittänyt vientiin. Suomesta sähkö kulkee pääasiassa Viroon. Nostaako balttien kulutus Suomen hintoja?
”En lähtisi kyseenalaistamaan yhtenäistä markkinaa. Jos Suomi olisi saareke, meillä olisi kalliimpi järjestelmä”, Honkapuro vastaa.
Sähkö on kuluttajalle jokapäiväinen, liki aistein havaitsematon, mutta rajallinen hyödyke. Konkretia karkaa ja kuluttajalle voi tulla helposti huijattu olo. Honkapuro muistuttaa, että marraskuussa avattu uusi yhteys Pohjois-Ruotsiin on toistaiseksi tasannut hintaeroja Suomen ja vesivoimavoittoisen, usein edullisemman Ruotsin välillä.
Markkinoilla uumoillaan tällä hetkellä korkeita hintoja myös maaliskuulle. Honkapuro on pitkään penännyt sähköjärjestelmään lisää kysyntäjoustoa. Toimitusvarmuus paranee, kun sekä teollisuus että kotitaloudet joustavat markkinaehtoisesti sähkön hinnan mukaan.
”Ajatus on toimintamallissa se, että korkeampi hinta leikkaa kysyntää sieltä mistä sitä pystytään ja sitä kautta tasapaino tuotannossa ja kulutuksessa säilyy.”
Useampi hyötyisi, jos kaikilla olisi pörssisähkösopimus ja kysyntäjoustot tasapainottaisivat hintaa, mutta markkinataloudessa kuluttajalle jää jonkin verran valinnan varaa. Jos haluaa vakauttaa sähkölaskunsa, voi valita kiinteähintaisen sopimuksen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
