”Ei heillä enää suojaa tartuntaa vastaan ole” – iso osa hoitajista on saanut viimeisimmän koronarokotteen viime vuonna

Neljänsiä rokotteita suositellaan tällä hetkellä yli 60-vuotiaille ja joillekin riskiryhmille, mutta ei esimerkiksi sairaanhoitajille. Kuvassa rokotetta annetaan Helsingin Messukeskuksessa. Kuva: Sanne Katainen

Työmarkkinajärjestöt SAK ja EK lähettivät tänään yhteisen vetoomuksen, jossa vaadittiin neljättä rokotekierrosta saataville myös työikäisille. Järjestöt olivat huolissaan ennen kaikkea koronan aiheuttamista sairaspoissaoloista.

Esimerkiksi Ruotsissa neljäs rokotekierros on annettu jo kaikille täysi-ikäisille. Suomessa sen saavat toistaiseksi vain joihinkin riskiryhmiin kuuluvat ja yli 60-vuotiaat.

”Minusta olisi ihan perusteltua antaa neljäs rokote työikäisille myös Suomessa, Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas sanoo.

”Varsinkin terveydenhuollossa jossa on muutenkin ihan valtava resurssipula. Ihan sillä perusteella olisi tärkeää antaa sosiaali- ja terveysalan työntekijöille neljännet rokotukset, että vähennettäisiin tämän ryhmän sairastavuutta. Niin voitaisiin pitää huolta siitä sairaanhoidon resurssista ja siitä, että voidaan pitää hoitoa tarvitsevista ihmisistä huolta.”

Broas viittaa myös Israelissa tehtyyn tutkimukseen, joka osoittaa neljänsien rokoteannosten selkeästi vähentävän hoitohenkilökunnan sairastavuutta.

”Iso osa terveydenhoidon työntekjöistä on saanut rokotteen viime vuoden puolella. Ei heillä enää suojaa tartuntaa vastaan ole. Meillä on nyt muutenkin resurssipula sairaanhoidosta ja tutkimustietoa siitä, että neljäs rokote vähentää sairastavuutta ja siitä johtuvia poissaoloja, niin miksi me emme anna niitä?”, Broas kysyy.

Koronavirus on alkanut jälleen levitä aiempaa rajummin, ja sen vaikutukset ulottuvat myös hoitotyöhön. Näin on käynyt esimerkiksi Satakunnan Säkylässä.

”Sen huomaa esimerkiksi terveydenhuollossa siitä, että hoivayksikössä tautia esiintyy nyt paljon enemmän kuin koskaan aiemmin”, kertoo Säkylän ylilääkäri Kirsi Markula.

”Se tarkoittaa myös sitä, että työntekijätkin sairastavat. Viime viikollakin taisi olla kahdeksan hoitajaa sairaana.”

Hoitajaresurssit ovat läpi Suomen tiukoilla jo normaalitilanteessa. Se tarkoittaa sitä, että osan hoitajista sairastuessa joutuu osa tekemään vielä pidempää päivää.

Hoitajia koskee samat säännökset kuin muitakin työntekjöitä. Viiden sairaspäivän jälkeen voi palata töihin, jos kaksi viimeistä päivää ovat kuumeettomia, ja oireet ovat muutenkin helpottaneet.

”Kymmenenteen päivään asti täytyy kuitenkin käyttää FFP2 -hengityssuojaimia”, Markula kertoo.

”Tietysti jos on toipilas, vähän vielä yskii ja nenä on tukossa niin sen hengityssuojaimen kanssa oleminen on aika rankkaa.”

Tällöin myös esimerkiksi taukotiloiksi tarvitaan erillisiä tiloja.

”Kyllä sairaanhoitajienkin pitää syödä ja juoda työpäivän aikana. Ei kukaan voi olla kahdeksaa tuntia maski naamalla.”

Valtaosa Suomen aikuisväestöstä on saanut kolme annosta koronarokotetta. Sen uskotaan antavan hyvän suojan vakavia tautimuotoja vastaan, mutta tartuntaa vastaan rokote suojaa ilmeisesti varsin lyhyen aikaa.

”Puhutaan noin 3–4 kuukaudesta, jotkut arvioivat että noin puoli vuotta”, Markku Broas sanoo.

Esimerkiksi terveydenhuollossa työskentelevistä ihmisistä valtaosa on saanut viimeisimmän rokoteannoksensa viime vuoden puolella. Muillakin siitä alkaa olla aikaa jo useita kuukausia.

Varmaa tietoa ei ole siitäkään, kuinka pitkään suoja vakavampia tautimuotoja vastaan kestää.

Broasin mukaan ainakin vielä se näkyy siinä, että tehohoidon tarve on suhteesa vähäisempää, vaikka sairastavuus onkin taas nousussa.

Neljännen rokoteannoksen saavat nykyisen ohjeistuksen mukaan 60–64-vuotiaat. Tätä vanhemmat ja joihinkin riskiryhmiin kuuluvat voivat saada syystalvella tehosteannoksen, eli uuden rokotteen riippumatta aiempien rokotteiden määrästä tai taudin sairastamisesta.

Muilla sairastetun taudin lasketaan edellen korvaavan yhden rokoteannoksen.

”Minun viestini TH:lle ja kansalliselle rokotusasiantuntijaryhmälle on se, että ne ottaisivat uudelleen kantaa tähän ja annettaisiin neljäs rokote ainakin sosiaali- ja terveysalalla työskenteleville”, Broas sanoo.

Periaatteessa sairaanhoitopiireillä tai kunnilla olisi mahdollisuus päättää rokottamisesta myös omin päin. THL:n linjaus rokotuksista on vain ohjeistus, eikä se ole juridisesti sitova.

Käytännössä kynnys toimia toisin kuin THL neuvoo on korkea.

”Asiassa on haluttu pitää konsensus, eli toimia niinkuin THL suosittaa”, Broas kertoo.

Omapäinen toiminta on siis jatkossakin epätodennäköistä, ja käytännössä THL:n suositus ohjaa rokotuksia koko maassa.