LUKENUT MIES Elämys kirjastossa
Kirjastojen määrä Suomessa on puolittunut 35 vuodessa. Uusi hallitus lupaa kunnille lisää vapauksia. Oletettavasti viime vuoden 790 kirjastoa ei jää pohjanoteeraukseksi.
Kirjojen lainaamisen huippuvuosi oli viime laman taitteessa 1994. Kirjastojen käyttö kääntyi laskuun vasta 2004, kun musiikin lainaaminen romahti.
Tiedetään, että kirjojen suurkuluttajia ovat nuoret, eläkeläiset ja naiset. Parasta miehuuttaan elävät urokset eivät kirjoihin koske edes kintaat kädessä.
Tilastoja selaamalla tulee haikea olo. Vuonna 1960 maassa oli 4 007 kirjastoa, yli viisi kertaa niin paljon kuin nyt.
Pienen kylän hengenelämän kohokohtia oli pistäytyminen kirjastossa. Yläkoulunopettaja piti lainastoa auki keskiviikkoisin kaksi tuntia.
Jos opettajalle sattui este, häntä tuurasi koulun Vilho, kylän yleismies. Kerran Vilhon vuorolla uteliaisuus voitti. Avasin salaperäisen kiellettyjen kirjojen kaapin. Kielletyt kirjat oli sodan jälkeen kätketty valvontakomission määräyksiä tulkiten. Moni opus oli kaapissa varmuuden vuoksi, esimerkiksi Pentti Haanpään Korpisotaa.
Makein löytö oli Aarno Karimon Kohtalon kolmas hetki. Lainasin sen kiireesti, eikä Vilho varmaan aavistanut syyllistyvänsä laittomuuksiin.
Kirja kertoi Suomen ja Venäjän ratkaisevasta sodasta 1980-luvulla. Nerokkaan tiedemiehensä keksintöjen ansiosta Suomi rökitti perivihollisen lopullisesti.
Elettiin Kekkosen ajan turvallisessa Suomessa. Iltapäivälehtien lietsoma sotahysteria oli vuosikymmenten päässä. Lukija ymmärsi ottaa kirjan loistoesimerkkinä sotien välisen ajan ääriajattelusta. Tuskin löytää nykyajan jättikirjastosta vastaavaa kulttuurielämystä.
Pekka Alarotu
Tilastokeskus: Kulttuuritilastojen sähköinen taulukkopaketti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
