Helsingin pelastustoimen palvelutasossa havaittiin huomattavia epäkohtia – palokunta pääsee paikalle usein liian hitaasti

Palomiehet sammuttivat ullakkopaloa Helsingin keskustassa Fredrikinkadulla viime vuoden kesäkuussa. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on asettanut jopa 20 miljoonan euron uhkasakon Helsingin kaupungille. Helsingin pelastustoimen palvelutasossa on havaittu huomattavia epäkohtia. Syynä on se, että palokunta ehtii monissa tapauksissa liian hitaasti paikalle.

Helsingin kohdalla puutteet koskevat ykkösriskiluokkaa. Ykkösriskiluokkaan kuuluvalle alueelle tulisi ensimmäisen yksikön ehtiä kuudessa minuutissa sen jälkeen, kun hälytys tulee. Pelastuslain vaatimus on, että vähintään joka toisessa tehtävässä pitää saavuttaa tavoiteaika, jotta kyseisen alueen palvelutaso on riittävä.

Riskiluokka määrittyy muun muassa asukasmäärän mukaan. Ykkösriskiluokan ruudussa asuu isompi määrä ihmisiä ja siellä on muun muassa enemmän kerrosalaa kuin muissa ruuduissa.

"Jos vertaa muihin suurempiin kaupunkeihin, niin kyllä Helsinki on ylivoimaisesti ykkösriskiruutumäärissä suurin. Helsingillä on ykkösriskiruutuja 134", kertoo pelastusylitarkastaja Markku Kirvesniemi Etelä-Suomen aluehallintovirastosta STT:lle.

Kirvesniemen mukaan puutteellisia ykkösriskiluokan ruutuja on Helsingin pelastustoimen alueella 85. Eli yli 60 prosentissa ykkösriskiluokan ruuduista ei saavuteta kohdetta kuudessa minuutissa vähintään 50 prosentissa hälytyksistä.

Kirvesniemi muistuttaa, että kaikissa ruuduissa eivät tehtävämäärät ole samaa luokkaa. Hän kuitenkin korostaa, kuinka Pohjois-Helsingin alueella on yli 20 puutteellisen ruudun yhtenäinen alue.

"Jos katsoo vaikka Pohjois-Haagaa tai Latokartanon aluetta, niin siellä ruutujen kokonaistehtävämäärät nousevat moniin satoihin vuodessa. Alue ei saa palvelutasoa, joka meidän mielestä pitäisi toteutua."

Riskiruutukartalta näkyy, että toinen selkeä ongelma-alue ovat Lauttasaari ja Helsingin kaupungin läntiset alueet. Kirvesniemi kertoo, kuinka Helsinki avasi aikoinaan paloaseman Jätkäsaareen. Tämä korjasi koko alueen tilanteen.

"Helsingin alueen pelastustoimi kuitenkin lakkautti melkein reilun vuoden käyttöönoton jälkeen sen Jätkäsaaren paloaseman ja toteutumat palautuivat entiselleen."

Vaikka aluehallintovirasto ei anna ohjeistusta siitä, mitä pelastustoimen pitäisi tehdä asioiden korjaamiseksi, on Kirvesniemellä ajatuksia siitä, mikä puutteisiin johtaa. Suurimpia syitä ovat paloasemaverkon tiheys ja liikenteelliset hidasteet.

Aluehallintovirasto antoi Helsingin kaupungille korjausmääräyksen vastaavista epäkohdista jo vuoden 2016 tammikuussa ja vaati korjauksia loppuvuoden aikana. Mitään ei kuitenkaan Kirvesniemen mukaan tapahtunut.

"2017 oli huonompi kuin aiemmat vuodet ja jos katsoo vuotta 2018 niin se on taas huonompi kuin 2017. Tämä on tällainen kasvava trendi nyt ja sehän johtuu siitä, että myös infra laajenee voimakkaasti pääkaupunkiseudulla ja ykkösriskiruutuja tulee lisää."

Nyt asetetun uhkasakon suuruus on enintään 20 miljoonaa euroa ja määrä jakautuu tasaisesti neljän vuoden ajalle.

Helsingin pelastustoimelle on annettu aikaa korjata pelastustoiminnan palvelutaso pelastuslain vaatimalle tasolle vuoteen 2023 mennessä. Tilanne tarkistetaan ensimmäisen kerran vuonna 2020. Jos neljännes puutteista ei ole korjaantunut, lankeaa silloin ensimmäinen 5 miljoonan sakko.

Kirvesniemen mukaan korjaustavoite on mietitty ongelman kokoluokan mukaiseksi.

"Paloasemia ei voi esimerkiksi rakentaa niin, että ne valmistuvat vuodessa tai parissakaan. Uhkasakkolakikin sanoo, että asianomaiselle pitää antaa realistinen mahdollisuus toteuttaa ne toimenpiteet."

Summa on suhteutettu Helsingin pelastuslaitoksen vuosibudjettiin.

"Viisi miljoonaa on noin kymmenen prosentin luokkaa. Tarkasteltu on myös Helsingin kaupungin maksukykyä. Uhkasakon täytyy olla tarpeeksi suuri, että sillä on vaikutusta, mutta ei auta olla liian suurikaan", Kirvesniemi toteaa.

Vielä on epäselvää aikooko Helsingin kaupunki esimerkiksi valittaa päätöksestä, jolloin asia siirtyisi jälleen eteenpäin.