”Markkinat tekevät sen” – Opetushallitus ei näe tarvetta palauttaa oppimateriaalin ennakkotarkistusta
Oppikirjasta paljastuneet virheet pyritään korjaamaan seuraavaan painokseen.
Keskustalaiset kansanedustajat ovat osoittaneet huolensa oppikirjoissa annetuista tiedoista, jotka koskevat muun muassa maatalouden elinkeinoja. Kuvan kirja ei liity juttuun. Kuva: Jaana KankaanpääKeskustan kansanedustajat Vesa Kallio ja Eerikki Viljanen ovat jättäneet eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen oppikirjojen objektiivisuudesta ja sisällön valvonnasta.
Kysymyksessä nostetaan esille huoli oppikirjojen virheellisestä tiedosta, erityisesti maatalouteen, eläimiin, ruokavalioihin ja metsästykseen liittyen.
Opetushallitus ja sen edeltäjä Kouluhallitus ennakkotarkasti peruskoulun oppikirjat ja oppimateriaalin vuoteen 1992 asti. Sen jälkeen opetuksen järjestäjät ovat itse päättäneet, mitä materiaalia ne käyttävät opetuksessa.
Opetusneuvos Tommi Siivonen Opetushallituksesta sanoo, että tarkastus saattoi kestää jopa vuoden.
”Se hidasti oppimateriaalin kehittämistä. Toinen syy luopumiseen oli se, että oppimateriaali nähtiin käsitteenä laajemmin ja sellaiseksi katsottiin esimerkiksi sanomalehdet, ei vain kirjat.”
Keskustelulle ennakkotarkistuksen palauttamiseksi ei ole Siivosen mukaan koettu tarvetta.
”Oppimateriaalit ovat pääosin varsin laadukkaita. Toisaalta opettajilla on pedagoginen vapaus valita opetusmetodit ja materiaalit: keskeistä on opettajan arvio materiaalista.”
Siivonen luottaa lisäksi kustantajien taloudelliseen vastuuseen. Maineriski materiaalin laadussa vähentäisi myyntiä.
”Tietyllä tavalla kilpailu ja markkinat hoitavat tarkistuksen. Kustantajalta tippuu tuote pelistä, jos oppilaat ja opettajat eivät halua käyttää oppikirjaa.
”Tällaista palautetta tulee harvoin: Suomessa opettajat ovat korkeasti koulutettuja osaajia.” Tommi Siivonen
Oppikirjoista tulee Siivosen mukaan palautetta erittäin harvoin.
”Jos tulee, yhteydenottaja ohjataan ottamaan yhteyttä materiaalin kustantajaan.”
Siivonen neuvoo vanhempia olemaan yhteydessä kouluun, jos kokee lapsensa saavan muuta kuin objektiivista näkökulmaa sisältävää opetusta.
”Tällaista palautetta tulee harvoin: Suomessa opettajat ovat korkeasti koulutettuja osaajia.”
Siivonen viittaa objektiivisuuden ja puolueettomuuden periaatteisiin ja siihen, että oppimateriaalien käsikirjoittajilla on korkea etiikka sisällöissään.
”En myöskään usko, että nykyisenä sosiaalisen median aikana kukaan kirjantekijä haluaa joutua sinne hivutukseen.”
”Asiantuntijoilta tulleiden lausuntojen perusteella käsikirjoitusta korjataan ennen julkaisua.” Kirsi Vuorinen
Millä aikavälillä kirjojen tiedot keskimäärin päätyvät opiskelijoille korjattuina painettuun kirjaan, Sanoma Pron liiketoimintapäällikkö Kirsi Vuorinen?
”Otamme painetuista kirjoista uusia painoksia varastotarpeen mukaan. Tarvittaessa uuteen painokseen tehdään myös korjauksia. Koulut kierrättävät oppikirjoja, joten on vaikea sanoa tarkkaa aikaväliä, jolla uudet painokset ovat opiskelijoiden käytössä.”
Pohditaanko kirjoissa esitettyjen näkökulmien objektiivisuutta jollain tavalla kustannusprosessissa?
”Oppimateriaalimme perustuvat aina voimassa olevaan opetussuunnitelmaan. Käsikirjoituksen kirjoittaa 4–6 opetussuunnitelman tuntevaa oppikirjailijaa, jotka opettavat oppiainetta kyseisellä kouluasteella tai yliopistolla.”
”Prosessissa on mukana myös kustannustoimittaja ja tuotepäällikkö. Kun käsikirjoitus on valmis, se lähetetään opetussuunnitelman tunteville asiantuntijoille lausunnoille. Asiantuntijoilta tulleiden lausuntojen perusteella käsikirjoitusta korjataan ennen julkaisua.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





