Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn puoltaa suoria koronatukia yrityksille – keskeistä torjua konkursseja ja työttömyyttä

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin mukaan yli puolet Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n jäsenistä on hakenut rahastolta apua. Arkistokuva. Kuva: Markku Ulander

Koronapandemian aiheuttaman kriisin pituus ja syvyys riippuvat siitä, miten hyvin talouspolitiikan keinoin onnistutaan torjumaan konkursseja ja työttömyyttä, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Merkittävä vaikutus on myös sillä, kauanko yhteiskuntien välttämättömät rajoitustoimet kestävät.

"Yritysten laajamittaiset konkurssit ja työttömyyden suuri kasvu olisivat talouden pidemmän aikavälin näkymien kannalta erityisen haitallisia. Pidempiaikaisia vahinkoja voidaan estää kansallisin ja yhteiseurooppalaisin ratkaisuin", sanoi Rehn Suomen Pankin tiedotustilaisuudessa.

Rehnin mukaan on tarkoituksenmukaista, että yritysten tukemiseen koronakriisissä käytetään olemassaolevia kanavia. Poikkeusoloissa on hänen mukaansa perusteltua tukea yrityksiä sekä suorilla tuilla että takauksilla.

Oleellista on, että tuki menee perille riittävän nopeasti, katsoo Rehn.

Rehn vastasi tiedotustilaisuudessa esitettyyn kysymykseen, joka koski yritysten tukemista Business Finlandin kautta. Hän painotti, että ei kommentoi yksittäisiä tukipäätöksiä.

Jo tämänhetkisten tietojen perusteella maailman tuotannon odotetaan supistuvan enemmän kuin vuoden 2008 suuren finanssikriisin aikana. Rehn toteaa, että monet nousevat taloudet ovat ongelmissa sekä pandemian suorien talousvaikutusten että raaka-aineiden hintojen laskun ja pääomien ulosvirtauksen vuoksi.

Rehnin mukaan yli puolet Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n jäsenistä on hakenut rahastolta apua. IMF:n tuoreen ennusteen mukaan maailmantalous supistuu tänä vuonna noin kolme prosenttia.

Koronakriisin puhjettua Euroopan keskuspankki EKP on ottanut käyttöön uusia toimia talouden ja rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi. Tarkoituksena on ylläpitää luotonantoa reaalitaloudelle ja ehkäistä kriisin pitkäaikaisia haittavaikutuksia talouteen.

Eurojärjestelmä tekee pandemiaan liittyviä sekä muita velkakirjojen ostoja vuonna 2020 yli 1 000 miljardin euron edestä. Pankit saavat lisäksi pidempiaikaista rahoitusta erittäin suotuisin ehdoin. Myös vakuusehtoja on helpotettu.

"EKP:n neuvosto on valmis tekemään kaiken tarvittavan keveiden rahoitusolojen ylläpitämiseksi kriisin aikana ja sen jälkeen. Seuraamme tilanteen kehitystä jatkuvasti ja olemme tarvittaessa valmiita lisätoimiin. Samalla peräänkuulutamme jäsenvaltioilta parempaa eurooppalaista yhteistyötä ja aktiivisempia toimia talouden tukemiseksi", sanoi Rehn.

Kun kriisi on aikanaan ohi, edessä on moni vanha ongelma, Suomen Pankissa todetaan. Tärkeää on talouden kestävyyden ja tuotantomahdollisuuksien tukeminen. Investoinnit ilmastonmuutoksen hillintään ovat yhä tarpeen, samoin kuin panostaminen koulutukseen, tutkimus- ja kehitystoiminnan edellytyksiin sekä syrjäytymisen torjuntaan.

Tilastokeskus kertoi tänään, että Suomessa pantiin tammi-maaliskuussa vireillä kaikkiaan 772 konkurssia, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan reilut 3 400.

Koronakriisin vaikutusta ei vuoden ensimmäisen neljänneksen luvuissa vielä ole havaittavissa, Tilastokeskus toteaa. Maaliskuussa vireille pantiin saman verran konkursseja kuin viime vuonna.

Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi teollisuudessa ja kaivostoiminnassa, rakentamisessa, kaupassa, majoitus- ja ravitsemustoiminnassa ja muissa palveluissa.

Eniten kasvua oli muissa palveluissa, joihin kuuluvat muun muassa kiinteistöalan toiminnat, hallinto- ja tukipalvelut, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminta.