Elintarvikelain kokonaisuudistus eduskunnalle – uuden lain myötä valvontakohteilta aletaan periä vuosittain 150 euron suuruista valvonnan perusmaksua

Elintarvikevalvonnan painopistettä halutaan siirtää valvontakäynneistä kohti toimijoiden neuvontaa ja valmennusta. Kuva: Sanne Katainen

Hallitus antoi tänään esityksen uudeksi elintarvikelaiksi osana elintarvikelainsäädännön kokonaisuudistusta.

Uudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa elintarvikelainsäädäntöä ja elintarvikevalvontaa sekä tehostaa elintarvikevalvonnan riskiperusteisuutta ja vaikuttavuutta.

"Toimijoille annetaan nyt lisää vapautta ja samalla lisää vastuuta. Uskon koko ruokajärjestelmän myös hyötyvän siitä, että elintarvikealan yksityiskohtaiset vaatimukset vähenevät. Elintarviketurvallisuudesta tulee nykyistä vahvemmin yritysten ja valvojien yhteinen asia", toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.).

Uusi elintarvikelaki ottaa huomioon myös muutokset elintarviketoiminnassa. Nykyään merkittävä osa toiminnasta ei ole enää sidottuna perinteiseen elintarvikehuoneistoon. Muutoksen vuoksi valvonnan painopiste on uudistetussa laissa siirretty huoneistojen valvonnasta toiminnan valvontaan.

Uuteen lakiin on lisätty elintarvikevalvonnan seuraamusmaksu. Valvontaviranomainen voi määrätä toimijalle 300 – 5 000 euron seuraamusmaksun muun muassa, jos toimija harjoittaa elintarviketoimintaa, jota ei ole rekisteröity tai hyväksytty lain edellyttämällä tavalla. Seuraamusmaksu voidaan määrätä myös elintarvikkeiden elintarvikemääräysten vastaisesta markkinoinnista tai jos jättää noudattamatta laissa säädettyä vaatimusta omavalvonnasta.

Rangaistusluonteisella hallinnollisella seuraamusmaksulla pyritään toisaalta ennaltaehkäisemään elintarvikesäännösten vastaista toimintaa ja toisaalta nopeasti ja tehokkaasti estämään sen jatkaminen. Muilta osin pakkokeinoja koskevat säännökset vastaavat pääosin nykyisen lain säännöksiä.

Suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan piirissä olevilta kuntien valvontakohteilta aletaan periä vuosittain 150 euron suuruista valvonnan perusmaksua. Tämän lisäksi kunnilta peritään edelleen toteutuneesta valvonnasta kuntien hyväksymät taksan mukaiset suoritemaksut.

Vuosimaksua ei peritä alkutuotantopaikoilta, kyläkaupoilta eikä yleishyödyllisiltä yhteisöiltä. Muutoksella vahvistetaan elintarvikevalvonnan valmentavaa roolia ja mahdollistetaan nykyistä monimuotoisempi viranomaistyö. Vuosittainen perusmaksu on sekä toimijalle että viranomaiselle ennustettavampi rahaerä.

"Maksujen periminen viranomaisvalvonnasta on yksi elintarvikevalvonnan toimeenpanon väline. Muutoksen myötä valvonnan tulopohja laajenee, kun valvontamaksun maksavat kaikki suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan piiriin kuuluvat toimijat, eivätkä vain ne, joiden luona on käyty valvontakäynnillä", kertoo elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriöstä.

Hän painottaa, että muutos mahdollistaa valvonnan painopisteen siirtämisen valvontakäynneistä kohti toimijoiden neuvontaa ja valmennusta.