Vesiosuuskunnat voisivat hoitaa muitakin tehtäviä
Heli Taskinen osallistui Saarijärvellä vedenheittokilpailuun, jossa piti heittää kolme kauhallista vettä muutaman metrin päässä olevaan astiaan. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkistoSAARIJÄRVI (MT)
Vesiosuuskunnista voisi tulevaisuudessa muodostaa infraosuuskuntia, jotka hoitaisivat kylien tiet, vesi- ja jätehuollon, energian, tietoliikenteen ja sähköt, Suomen vesiosuuskuntien liiton (Svok) puheenjohtaja Mauri Hämäläinen esitti viime perjantaina Saarijärvellä.
Hämäläinen avasi kolmannet valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät.
Hänen mielestään yhteiskunnan varat eivät riitä turvaamaan kylien palveluverkkoa. Osuuskuntamalli sopii palvelujen järjestämiseen.
”Osuuskunnat eivät ole vähäpätöinen vaikuttaja. Ne voisivat olla kiinnostava malli myös nuorille”, Hämäläinen sanoi.
Pellervo-Seuran toimitusjohtajan Sami Karhun mukaan 80 prosenttia suomalaisista on jonkin osuuskunnan jäsen. Karjatalouden harjoittajista monet kuuluvat jopa noin kymmeneen osuuskuntaan.
”Suomi on maailman osuustoiminnallisin maa”, Karhu tiivisti. YK on julistanut tämän vuoden maailman osuustoimintavuodeksi.
Rekisteröityneitä vesiosuuskuntia on noin 1 400. Niissä on jäseninä lähes 200 000 ihmistä.
Svok pyrkii tänä vuonna saamaan jäsenikseen noin 300 uutta vesi- tai vesihuolto-osuuskuntaa tai vesiyhtymää. Yhteistyöyritysten määrään tavoitellaan 30 lisäystä.
Vuodenvaihteessa vesiosuuskunnille tulee uusia haasteita, kun vesilakia uudistetaan. Suur-Kouvolan alueelta tullut Heli Taskinen on tuore vesiosuuskunnan sihteeri, jolla on vielä oppimista asioiden hoidossa.
Hän kuuluu vesiosuuskuntaan, jossa on 97 osakasta. Noin puolet on ympärivuotisesti asuttuja kiinteistöjä, toinen puoli loma-asuntoja.
Kouvolan Vesi poisti osuuskunnan alennukset. Osuuskunta neuvottelee liittymisestä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon.
”Moni asia on hankala, varsinkin kun putkia kulkee ristiin rastiin”, Taskinen sanoo. Äskettäin kaupunki katkaisi vahingossa osuuskunnan vesijohdon.
Taskinen suoritti Saarijärvellä vesihuoltokortin. Moni muu teki samoin.
Vuoden vesihuoltoteosta palkittiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti. Mirja Hurskainen, Nina Pimiä, Tuija Manerus ja Niina Raudasoja ovat tehneet hyvää työtä haja-asutusalueen vesi- ja viemäriasioiden eteen.
Kolmen hengen makuraati asetti paremmuusjärjestykseen maakunnan juomavedet.
Parhaaksi laitosvedeksi arvioitiin Pylkönmäen vesilaitoksen vesi. Yksityiskaivoista parasta vettä on jyväskyläläisellä Pirjo Ruuskasella.
Makuraadissa olivat keittiömestari Maija Silvennoinen, Saarijärven kaupunginjohtaja Janne Kinnunen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun teknologiayksikön johtaja Mikko R. Salminen.
Silvennoinen kehui Keski-Suomen juomavesiä. Esimerkiksi Saarijärvellä vesi on parempaa kuin Hattulassa ja huomattavasti parempaa kuin Helsingissä.
Silvennoinen kertoi juovansa noin kolme litraa vettä päivässä.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
