Selvityksen mukaan sokerituotteiden verotus ei näytä hillitsevän herkuttelua – ”On tutkittava muita vaihtoehtoja sokerin kulutuksen vähentämiseksi”
Oulun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin sokerituotteita koskevan verotuksen vaikutuksia erityisesti hammashoidon osalta.
Hallitus tiedotti kevään kehysriihessä nostavansa makeisten arvonlisäverokantaa 14 prosentista 25,5 prosenttiin. Kuva: Sanne KatainenOulun yliopiston tutkijat selvittivät sokerituotteita koskevan verotuksen vaikutuksia julkisen hammashoidon kannalta. Tutkimuksessa havaittiin, että sokerituotteiden verotus ei näyttäisi vaikuttavan sokerin kulutukseen.
Tutkimuksessa hyödynnettiin suomalaisista rekistereistä saatuja pitkittäisaineistoja vuosilta 2011-2020. Vuosina 2011–2016 Suomessa oli käytössä makeisvero, joka koski makeisia, jäätelöitä ja virvoitusjuomia.
Tästä huolimatta sokerin kulutus pysyi suhteellisen vakiona Suomessa vuosina 2011-2020, vaikka makeiset ja jäätelö eivät olleetkaan enää tarkastelujakson loppupuolella valmisteveron alaisia.
Lisäksi tutkimuksessa huomattiin, että keskimääräinen sokerin kulutus ei näyttänyt vaikuttavan julkisten hammashoitopalvelujen kokonaiskustannuksiin eikä suun perushoitotarpeisiin.
Sokerituotteiden verotus lisää merkittävästi kansallisia kokonaisverotuloja.
Oulun yliopiston tiedotteessa kuitenkin huomautetaan, että vaikka sokerituotteiden verotus ei näyttäisikään vaikuttavan sokerin kulutukseen, lisää se kuitenkin merkittävästi kansallisia kokonaisverotuloja. Nämä tulot taas voitaisiin tutkijoiden mielestä investoida edelleen suun ja yleisen terveyden edistämiseen.
”Tutkimuksemme osoittaa, että ihmiset eivät luovu sokeripitoisista tuotteista verotuksesta huolimatta. On siis tutkittava muita vaihtoehtoja sokerin kulutuksen vähentämiseksi. Investoinnit terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on asetettava etusijalle, koska ne tuottavat yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä suuria säästöjä", painottaa tutkija Saujanya Karki väestöterveyden tutkimusyksiköstä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






