Cap-uudistuksen pääkohdat nuijittiin kasaan
Metsävaltaisissa kunnissa sijaitsevien maatilojen ei tarvitse määritellä ekologista alaa. Muualla vaatimus on viisi prosenttia pinta-alasta, mutta se voi kattaa myös metsien reunoja. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoLUXEMBURG (MT)
EU-maat ja Euroopan parlamentti pääsivät tiistaina Luxemburgissa sopuun EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen pääkohdista.
Viimeisistä yksityiskohdista kuten sokerikiintiöiden jatkosta päätetään tänään keskiviikkona puheenjohtajamaa Irlannin ja parlamentin neuvottelijoiden kesken.
Jos kaikesta päästään yhteisymmärrykseen, parlamentin maatalousvaliokunta sinetöi paketin tämän iltapäivän kokouksessaan Brysselissä.
Neuvotteluja vetäneen Irlannin maatalousministerin Simon Coveneyn mukaan tiistaina päästiin sopuun muun muassa vaikeana pidetystä jäsenmaiden sisäisten tukierojen tasauksesta.
Kompromissin mukaan kaikkien tilojen tuet nostetaan vähintään 60 prosenttiin alueellisesta keskiarvosta vuoteen 2020 mennessä. Suurimpia tukia saavien tilojen pottia vastaavasti leikataan.
Asia hiersi pitkään jäsenmaita, joissa tilakohtaiset hehtaarituet perustuvat edelleen historiallisiin viitearvoihin. Esimerkiksi Italiassa hehtaarituen suuruus vaihtelee nykyisin 50 eurosta 500 euroon riippuen siitä, mitä tilalla on aikoinaan tuotettu. Belgiassa taas osa vihannesviljelijöistä ei saa tällä hetkellä lainkaan EU-tukea.
Suomessa tasatukimalliin siirryttiin jo edellisessä maatalousuudistuksessa 2005.
Tämän päivän neuvotteluissa pitää Coveneyn mukaan ratkaista vielä ainakin se leikataanko yli 150 000 euron EU-tukia. Auki on edelleen myös sokerikiintiöiden päättymispäivä ja se tuleeko maitoalalla jonkinlainen säätelyjärjestelmä kiintiöiden tilalle.
Suomen kärkitavoite tuotantoon sidottujen cap-tukien osuuden kasvusta toteutuu. EU:ssa tuotantotukien enimmäismäärä nousee kymmenestä prosentista 13 prosenttiin, minkä lisäksi voidaan maksaa kaksi prosenttia valkuaiskasveille. Tietyt maat kuten Suomi, saavat komission luvalla maksaa myös 13 prosenttia suuremman osuuden tuotantoon sidottuna.
Tuotantoon sidottujen tukien tuotelista ei laajene. Esimerkiksi sialle tai siipikarjalle ei jatkossakaan voida maksaa koplattua tukea. Myöhemmin tuotteita voitaisiin komission luvalla kuitenkin lisätä listalle.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) oli ratkaisuun tyytyväinen.
”Tuotantoon sidottujen tukien kasvu on perustava muutos EU:n maatalouspolitiikassa. Tuskin kukaan osasi odottaa tällaista tulosta”, Koskinen painotti tiistaina Luxemburgissa.
Tavoite metsäisten alueiden viherryttämispoikkeuksesta on myös toteutumassa. Sellaisissa kunnissa sijaitsevat tilat, joissa metsämaan suhde peltomaahan on vähintään kolmen suhde yhteen vapautetaan ekologisen alan vaatimuksesta. Käytännössä vapautus kattaa lähes koko Itä- ja Pohjois-Suomen.
Muissa kuin metsäisissä kunnissa ekologisen kesannon vaatimus on viiden prosenttia tilan pinta-alasta, mutta sitä voidaan myöhemmin kasvattaa. Vaatimus koskee vain yli 15 hehtaarin tiloja. Kolmen kasvin viljelyvaatimus taas säädettiin koskemaan yli 30 hehtaarin tiloja.
62 leveyspiirin pohjoispuolella eli C-alueella riittää kuitenkin kaksi kasvia.
Nuorille viljelijöille tulee korotus hehtaaritukeen koko EU:n alueella. Nuoren viljelijän määritelmä riippuu sekä iästä että siitä kuinka kauan tilaa on viljellyt. Suomessa nuorille kohdennetaan erikseen noin 10 miljoonaa euroa.
Käytännössä rahat otetaan vanhemmilta viljelijöiltä. Lisäksi jäsenmaat voivat maksaa aloitus- ja investointitukia maaseudun kehittämisohjelmista.
Lfa-uudistus lykätään näillä näkymin vuoteen 2018. Suomi voi kuitenkin ottaa uudet kriteerit käyttöön jo 2015 alusta.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
