Eduskunnan juhlaistunnon puheissa esillä vuosi 1918, veteraanit, nuoret ja Suomen menestystarina
Eduskunnan juhlaistunto sinetöi 50 miljoonan euron osakelahjan valtiolta Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiölle. Ryhmäpuheissa kuultiin useita viittauksia kirjailijoihin.Eduskunnassa järjestettiin Suomen satavuotisjuhlien kunniaksi juhlaistunto. Itsenäisyyspäivän alla kansaedustajat hyväksyivät myös lopullisesti juhlapäätöksen.
Puhemies Maria Lohela (sin.) kertoo, että sen mukaisesti eduskunnan päätöksellä Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiölle lahjoitetaan 50 miljoonan euron arvosta valtion omistamia osakkeita.
Lohela sanoo, että säätiö käyttää lahjoitetun pääoman tuottoa edistääkseen Suomessa asuvien lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja hyvää tulevaisuutta.
Lasten ja nuorten lisäksi eduskuntaryhmien juhlapuheenvuoroissa käytiin läpi itsenäisen Suomen satavuotisen historian vaiheita.
Keskustan Antti Kaikkonen viittasi vuoden 1918 tapahtumiin puhumalla repivästä sisällissodasta. Hän siteerasi Kyösti Kalliota, joka puhui täydelle Nivalan kirkolle toukokuussa 1918.
"Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä."
Kaikkonen summasi, että "Suomi alkoi nousta, hitaasti, mutta varmasti".
"Tämä orastava yhtenäisyys pelasti itsenäisyytemme sotien aikana, kun sotiemme veteraanit taistelivat urheasti yhdessä kotirintaman kanssa. Kun Suomi oli hakattu lähes kuoliaaksi, kääntyivät katseet kuitenkin eteenpäin."
Kokoomuksen Kalle Jokinen totesi, että itsenäisyys ei ole ollut itsestäänselvyys.
"Meitä edeltävät sukupolvet maksoivat kovan hinnan, mutta olemme ikuisesti kiitollisia siitä, että vapaan isänmaan puolustamisessa ei annettu periksi."
SDP:n Antti Lindtman arvioi, että Suomen menestystarina on tarina siitä, miten kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa.
"Näin on syntynyt luottamus siitä, että olemme samassa veneessä. Moni asia on historian saatossa muuttunut, mutta joitakin vahvuuksia meidän on vaalittava tarkasti."
Sinisten Tiina Elovaaran mielestä valtion on huolehdittava kaikista veteraanien tarvitsemista palveluista. Hän kaipasi puolueiden välille entistä parempaa yhteistyökykyä.
"Ymmärrystä ihmisten välillä on lisättävä. Muuten emme kykene ratkaisemaan niitä ongelmia jotka ratkaistava on."
Perussuomalaisten Arja Juvosen mielestä on tehtävä kaikki, jota Suomi voi tarjota lapsille ja nuorille koulutusta, työtä, mahdollisuuksia ja uskoa tulevaisuuteen.
"Annetaan heille tukea ja läsnäoloa. Kuullaan ja nähdään heidät."
Vihreiden Krista Mikkonen listasi, että Suomessa arvokkainta on suomalainen luonto ja sen neljä vuodenaikaa.
"Metsät, suot, järvet ja saaristot ovat suomalaisille voimanlähteitä. Luonto on vahva osa identiteettiämme ja sen vaaliminen tuleville polville on tärkeää."
Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen summasi, että sadassa vuodessa Suomi on noussut köyhyydestä hyvinvointiyhteiskunnaksi, jonka rakentamisesta saamme kiittää edeltäneitä sukupolvia.
"Voimme tuntea ylpeyttä tasa-arvoisesta yhteiskunnasta, jonka lähtökohtana on, että ketään ei jätetä. Yhdessä on huolehdittu siitä, että yhdessä rakennetun hyvinvoinnin hedelmistä pääsevät nauttimaan kaikki."
RKP:n Anna-Maja Henrikson sanoo, että he haluavat nähdä Suomen sivistysvaltiona, jolla on varaa avarakatseisuuteen.
"Emme saa käpertyä itseemme vaan meidän pitää olla kaikkia kansalaisia ja kansalaisryhmiä kunnioittava maa."
Kristillisdemokraattien Peter Östman arvioi, että vahvalle kristilliselle arvoperustalle rakennettu yhteiskunta menestyy myös seuraavat 100 vuotta.
"Näiden samojen arvojen varassa."
Eduskuntaryhmien puheissa siteerattiin ja hyödynnettiin muutamia suomalaisia kirjailijoita ja lauluja. Puolessa puheissa oli tehty kirjallisuusläksyjä.
Puhemies Lohela hyödynsi puheensa lopussa Lauri Viidan runoa: "Vasemmalle, oikealla, uskomalla, toivomalla, yhteen yhden taivaan alla, eläköön!"
Kaikkonen viitasi kirjailija, poliitikko Santeri Alkioon, mutta ei varsinaisesti häneen teoksiin.
Lindtman hyödynsi Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -teoksen Jussin sanomaa: "mistä muusta sitä köyhä säästäisi kuin syömisestä."
Juvonen hyödynsi Keskisuomen maaseutulaulua: "Männikkömetsät ja rantojen raidat, laaksojen liepeillä koivikkohaat, ah, polut korpia kiertävät, kaidat, kukkivat kummut ja mansikkamaat!"
Joukon viimeisenä Östman käytti Nobel-kirjailijaa F. E. Sillanpään sanontaa: ”Meidän on rakastettava isänmaatamme siten, että kunnioitamme jokaisen kansalaisen osuutta siihen."
Istunnon alussa kuultiin Kaartin soittokunnan fanfaariryhmän esittämä Suomi 100 -juhlafanfaari.
Yleisön joukossa oli diplomaattiedustajien ohella muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio, valtion korkeimpia viranhaltijoita sekä kaikki elossa olevat entiset Suomen pääministerit.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

