Kaupan tingittävä omista katteistaan
S-ryhmän ilmoitus ruuan hintojen alennuksesta oli loistava esimerkki hyvin hoidetusta markkinointikampanjasta. S-ryhmä ilmoitti alentavansa Prismoissa 400:n ja S-marketeissa noin sadan tuotteen hintoja.
S-ryhmän uutisen varjoon jäi muun muassa, että K-ryhmä laski omia hintojaan jo viime vuoden lopulla.
Ruuan hintojen alentamista S-ryhmä perustelee sillä, että se on vähentänyt investointeja sekä tehostanut toimintaansa. Mielenkiintoinen yhteensattuma on, että Kesko ilmoitti maanantaina rakentavansa Helsingin Itäkeskukseen uuden ostoskeskuksen.
Ruokakauppa on ollut pitkään Suomessa kahden kauppa. S- ja K-ryhmien yhteenlaskettu markkinaosuus on yli 80 prosenttia.
Yhtenä syynä johtavien kaupparyhmien hintojen laskemiseen onkin markkinaosuuden puolustaminen vakavaksi haastajaksi noussutta saksalaista Lidliä vastaan.
Ruuan kuluttajahintojen alentuminen on sinänsä myönteinen uutinen, mutta samalla pitää muistaa, että ilmoitetut alennukset koskevat vain pientä osaa tuotteista. Lisäksi alennukset painottuvat isoihin marketteihin. Alennuksien kohdentamisella asiakkaat halutaan ohjata pienten lähikauppojen sijaan jättimarketteihin.
Vaikka kaupan omien arvioiden mukaan hintakilpailu on jo aikaisemmin ollut kovaa, on ruuan hinta noussut Suomessa reippaasti. Ruuan hinta on kallistunut meillä Tilastokeskuksen mukaan vuosien 2010–2014 välisenä aikana lähes 19 prosenttia. Samaan aikaan EU-maissa ruuan hinta nousi vajaa kymmenen prosenttia.
Osan hintojen noususta selittää arvonlisäveron nouseminen 12 prosentista 14 prosenttiin. Joka tapauksessa kaupan osuus ruuan hinnasta on selkeästi kasvanut. Kovasta investointitahdista huolimatta kaupan tulokset ovat olleet hyviä.
On varmasti totta, että kauppa on tehostanut toimintaansa ja investoinnit ovat myös vähentyneet. Niiden lisäksi hintojen alentamisen mahdollistavat öljyn hinnan reipas alentuminen sekä Venäjän asettamat tuontikiellot.
Viennin esteet ovat lisänneet ruuan ylitarjontaa Euroopan markkinoilla. Ylitarjonta on alentanut tuottajahintoja edelleen ja vahvistanut kaupan neuvotteluasemaa tuottajien ja elintarviketeollisuuden suuntaan.
Kaupan vahva neuvotteluasema ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että kauppa siirtää alennuskampanjansa kustannukset tavarantoimittajien ja tuottajien maksettavaksi. MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä pitäisikin nopeasti tutkia, tinkiikö kauppa oikeasti omasta katteestaan. Kannattavuusvaikeuksissa olevilla tuottajilla ei ole mitään mahdollisuutta ryhtyä alen maksajiksi.
On myös tärkeää, ettei valtiovalta kääri ruuan hinnanalennusta omiin taskuihinsa. Keskustelu ruuan arvonlisäveron korottamisesta yleisen arvonlisäverokannan tasolle 24 prosenttiin on kiihtynyt vaalien lähestyessä.
S-ryhmän ilmoituksen nostattama keskustelu kertoo siitä, että Suomessa ruokakeskustelua käydään edelleen vahvasti kuluttajahintojen kautta. Keskustelussa unohtuu, että ruuan osuus kotitalouksien menoista on pienentynyt
reippaasti. Ruuan osuus menoista on nyt keskimäärin noin 12 prosenttia, kun se vielä 1960-luvulla oli noin kolmannes.
Ruuan hintakeskustelua pitää laajentaa koskemaan myös sitä, miten kotimainen ruuan tuotanto ja ruokaturva pystytään säilyttämään myös tulevaisuudessa. Tässä työssä kaupalla on keskeinen rooli.
Asiakkaat halutaan ohjata jätti-
marketteihin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
