Kolmen suuren hallitusnäyttää todennäköiseltä
Kolmen suuren aikakaudesta on siirrytty suomalaisella puoluekentällä neljän keskisuuren tilanteeseen, Evan Politiikan sekahaku -tutkimuksessa todetaan.
Perussuomalaisten murtautuminen yhdeksi neljästä keskisuuresta puolueesta on myös muuttamassa lainalaisuuksia, joiden varaan hallituskokoonpanot rakentuvat.
Kolmen keskisuuren puolueen hallitusta perustelevat huonot kokemukset nykyhallituksesta. Jyrki Kataisen (kok-) hallituksen heikko päätöksentekokyky johtuu tutkimuksen mukaan siitä, että kokoomuksella ja SDP:llä ei ole enemmistöä eduskunnassa ja neljän pienpuolueen painoarvo ylikorostuu.
Luontevia pohjavaihtoehtoja kolmen keskisuuren hallitukselle olisivat politiikan tutkijan Ville Pernaan mukaan joko keskustan, SDP:n ja perussuomalaisten tai keskustan, SDP:n ja kokoomuksen varaan rakentuvat koalitiot. Kokoomuksen ja perussuomalaisten mahduttaminen samaan hallitukseen olisi työlästä.
Politiikan sekahaku -tutkimuksen kirjoittajina ovat Ville Pernaa, Matti Apunen, Ilkka Haavisto, Johanna Kallio, Olli Kangas, Pentti Kiljunen ja Mikko Niemelä.
Suomalaista puoluejärjestelmää on pitkään arvosteltu siitä, ettei eri puolueilla ole mainittavampia eroja. Evan tutkimus osoittaa, että viime vuosina erot puolueiden välillä ovat kuitenkin kasvaneet.
2000-luvun mittaan eniten muista puolueista poikkesi pitkään kokoomus, mutta viimeisen kahden vuoden aikana vasemmistoliitto on ärhäköitynyt ajaen omintakeisuudessaan kokoomuksen ohi.
Kaikkein lähimpänä keskivertoäänestäjän mielipiteitä on keskusta. Lähellä keskivertoa sijaitsevat myös SDP ja kristillisdemokraatit.
Kokoomuksen erilaiset mielipiteet sysäävät sitä kauemmas kolmesta muusta keskisuuresta puolueesta keskustasta, SDP:stä ja perussuomalaisista. Keskustan ja SDP:n kannattajien mielipiteet sen sijaan ovat tutkimuksen mukaan hyvin lähellä toisiaan.
Lähimpänä kokoomusta on keskusta, mutta viimeisen parin vuoden aikana puolueet ovat selkeästi etääntyneet toisistaan. SDP ja erityisesti perussuomalaiset ovat kaukana kokoomuksesta. Keskusta on lähimpänä sekä SDP:tä että perussuomalaisia.
Tyypillisesti hallitusyhteistyö on lähentänyt puolueita toisiinsa poliittisesti. Kun hallituskumppanuus on päättynyt, puolueiden linjaerot ovat uudelleen korostuneet. Tämä ilmiö näkyy nyt erityisesti keskustan ja kokoomuksen kohdalla.
Nykyhallituksessa vastaavaa magnetismia ei kuitenkaan ole havaittavissa. Paavo Lipposen laajapohjaisissa sateenkaarihallituksissa 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa useampi puolue lähentyi toisiaan, mutta Kataisen hallituksessa kehitys on ollut jopa päinvastainen.
Erityisesti vasemmistoliitto että kokoomus ovat ajelehtineet kauemmas eri laidoille, mutta muidenkaan puolueiden välillä tiivistymistä ei ole havaittavissa. Hallitusyhteistyöstä puuttuu yhteinen liima.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
