Suojatien keskisaareketukki kylväjien kulkureitin
Hollolan viljelijät pystyvät kiertämään suojatiesaarekkeen vastaantulevien kaistan kautta, sillä sen varrella ei ole korotettua pyörätietä. Ajotapa on kuitenkin laiton ja vaarallinen. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoHOLLOLA (MT)
”Pyörätie on äärimmäisen hieno asia”, ylistää viljanviljelijä Jouni Mahkonen. Vastikään Hollolan Pyhäniemeen rakennetun väylän tarkoitus on parantaa koulumatkalaisten turvallisuutta.
Tiessä on kuitenkin yksi kohta, joka on tehty viljelijöiden mielestä väärin.
”Siinä vaiheessa kun tähän tehtiin jakaja, selvisi, että tie pannaan tukkoon”, selvittää Timo Moilanen, viljelijä Hollolasta hänkin.
Risteyksessä suojatien keskisaarekkeen ja pyörätien väli on niin ahdas, ettei siitä sovi kulkemaan esimerkiksi kylvökoneen tai paripyörien kanssa.
”Tästä ajetaan kymmeniä kertoja, ja muillakin on leveitä koneita. Turvallisuus ei ole kunnossa. Vastuu on meidän, jos sattuu vahinko”, Moilanen sanoo.
Koska kumpikaan ei omista maata tiealueella, tie ehti valmistua ennen kuin viljelijät havaitsivat ongelman.
He vaativat risteyksen korjaamista turvallisemmaksi, toistaiseksi tuloksetta.
Pyörätien suunnittelusta vastanneen Uudenmaan elykeskuksen näkökulmasta kaikki on tehty oikein.
Maatalouden tarpeet otetaan suunnittelussa huomioon, jos joku tuo asian esille. Tiesuunnitelma ja päätösasiakirjat olivat nähtävillä Hollolan kunnanvirastossa. Reitin varrella huomioitiin muun muassa linja-autojen tarve kääntyä, joten yksi tieosuus rakennettiin madalletuin reunakiveyksin.
Ajokaistat mitoitetaan 2,6 metriä leveälle ajoneuvolle, kertoo projektipäällikkö Jaana Pyöriä Uudenmaan elykeskuksesta.
”Leveä maatalousajoneuvo rinnastetaan erikoiskuljetukseen”, hän toteaa.
Pyhäniemessä keskisaarekkeen ja pyörätien reunakiven väliin jää 3,5 metriä. Mitoitus vastaa liikenneviraston ohjeistusta linjaosuudella. Risteysten kohdalla suositellaan kaistan levittämistä 4–4,5-metriseksi.
Suojatiesaarekkeita rakennetaan, jotta jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ylitysmatka lyhenisi. Toinen tarkoitus on saada autoilijat hidastamaan ja miettimään ajolinjojaan.
Korotettu keskisaareke ei ole ainoa keino turvallisuuden parantamiseksi. Hollolan kirkonkylässä ajorataa on kavennettu suojatien molemmin puolin ilman keskisaareketta.
Pyöriä myöntää, että kavennus olisi ollut toimiva ja suunnilleen saman hintainen vaihtoehto viljelijöiden ongelmalliseksi kokemassa paikassa.
”Saareke on tavallisin. Kavennus tehdään yleensä silloin, kun tila ei riitä saarekkeen rakentamiseen. Suunnittelun aikana ei ole hoksattu, että aiheutetaan ongelmia ylileveille maatalouskoneille.”
Elykeskuksen mielestä traktorit voivat ajaa saarekkeen kohdalla hitaasti ja erityisen varovaisesti osittain korotetun pyörätien päällä.
Keskisaareke on mahdollista kiertää myös vastaantulevien kaistan kautta, sillä sillä puolella on bussipysäkin vuoksi tilaa. Molemmat ajotavat ovat laittomia.
”Ei siihen lupaa voi antaa”, toteaa ylikonstaapeli Jussi Pohjonen liikkuvasta poliisista. ”Pitää etsiä vaihtoehtoinen reitti.”
Hollolan viljelijöille kiertoteitse ajaminen merkitsisi noin 10 kilometrin lisämatkaa.
Lainsäädännön mukaan traktorilla saa ajaa yli 4 metriä leveää työkonetta tai laitetta, mutta se ei saa vaarantaa muuta liikennettä.
Lisäksi määrätään, että ”kaikki kohtuudella vaadittavat toimenpiteet ylileveyden poistamiseksi on suoritettava”. Olisiko kylvökone siis purettava ja pakattava peräkärryyn?
Pohjonen ei tunne käytännön tilannetta, jossa olisi jouduttu arvioimaan ylileveyden poistamisen kohtuullisuutta.
”Mikä on kohtuullista? Määritelmä on aina hankala. En osaa antaa yksiselitteistä vastausta.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
